perjantai 22. elokuuta 2014

Ovidius: Muodonmuutoksia

Roomalainen Publius Ovidius Naso (43 eKr. – 17 jKr.) tunnetaan kahdesta asiasta. Hän eli keisari Augustuksen aikana ja syystä tai toisesta hänet karkotettiin Rooman kaupungista Mustan meren rannalle, Tonavan suistossa sijaitsevaan Tomin kaupunkiin, jossa hän eli elämänsä viimeiset kahdeksan vuotta. Se tärkeämpi syy Ovidiuksen kuuluisuudelle on, että hän oli huomattava runoilija, jonka tuotannosta latinankielinen teossarja Metamorphoses lienee tunnetuin. Luin tästä 15 kirjaa ja 12000 säettä käsittävästä kokonaisuudesta koostetun, pienimuotoisen, suomennetun valikoiman nimeltä Muodonmuutoksia. Runot on suomentanut V. Arti. Valikoima ilmestyi vuonna 1935. Kirjan alusta löytyy suomentajan esipuhe, josta olen ammentanut kaiken tätä selostusta varten tarvitsemani Ovidiusta ja hänen runouttaan koskevan tiedon.

Kuten todettu on Ovidiuksen alkuperäinen Muodonmuutoksia varsin laaja teos. Tästä syystä suomentaja V. Arti on suomentanut vain osan runoista, oman kertomansa mukaan ne tunnetuimmat, jotka on hyväksi tuntea jo yleissivistyksen takia. Näin ollen suomennos on kuin minulle laadittu.

Runot on suomennettu alkutekstin mukaisesti heksametrimittaisina, suomentaja Arti on onnistunut työssään mainiosti. Arti pohdiskelee esipuheessa Ovidiuksen runojen sisältöä ja kuvailee varsinkin runojen suomennostyön ongelmia. Vaikka vähän olisi ymmärtävinäänkin heksametrin salaisuuksia, on suomennettavan runon sepittämisen sanallinen kuvailu monimutkaisuudessaan paikoin turhankin riemastuttavaa. Arvelen silti jotain ymmärtäneeni, joskaan en missään nimessä kaikkea.

Tämä Muodonmuutoksien valikoima sisältää viisitoista runoa, jotka on poimittu useammasta kirjasta. Ei kuitenkaan viittätoista useammasta, jos saan täsmentää. Runot pohjautuvat vanhoihin myytteihin, vaikuttaisi siltä, että suurelta osin helleeniseen mytologiaan, jonka roomalaiset sujuvasti sulattivat osaksi omaa perintöään. Niinpä kirja sisältää runot Orfeuksesta ja Eurydikestä, Midaksesta sekä Ikaroksesta. Teos alkaa kuitenkin alusta, nimittäin maailman luomisesta. Ja kuten olemme tottuneet, ihmisen luomista seuraavat kaameat synnintyöt, jotka huuhdellaan mäkeen vedenpaisumuksella. Hyvin vaikuttavana koin kuvauksen vedenpaisumuksen jälkeisestä elämästä – sikäli kuin sitä elämää oli – jäljelle näet jäi vain kaksi ihmislasta ja hekin käsittääkseni serkuksia, nimittäin runon nimihenkilöt Deukalion ja Pyrrha. Näin ilmastonmuutosta seuratessa haluan lainata tästä runosta otteen, joka sisältää niin runollista kauneutta kuin myös kuvauksen ylivoimaisesta tulvasta:

Koht' yli äyräiden avomaalle vierivät virrat,
viljat, viinit vei, tuhos karjat, ihmiset raastoi,
kaas asumukset; myös pyhät temppelit sorti ne maahan.
Jos talo muutama jäi, tuhotulvaa uhmata jaksain,
niin yli harjan veet toki vyöryivät; jopa peittyi
korkeat tornitkin vesipyörteen painoa horjuin.

Kaikkein parhaimmat sävärit sain kuitenkin lukiessani runot sellaiset kuin:
Pyramos ja Thisbe, joka on koskettava rakkaustarina Babyloniasta,
Pygmalion, jossa piintynyt vanhapoika muovaa itselleen naishahmon norsunluusta,
Filemon ja Baukis, läkähdyttävän liikuttava kuvaus vanhan pariskunnan vaatimattomasta ja siivosta elämänmenosta, jota maan päälle saapuneet jumalat Zeus ja Hermes pääsevät todistamaan.

On pakko sanoa, että runon Filemon ja Baukis alkuasetelma toi mieleeni Bertolt Brechtin näytelmän Setšuanin hyvä ihminen, mitä pidän jo sinänsä hienona juttuna. Lisäksi yllätyin iloisesti, kun pariskunta alkoi valmistaa taivaallisille vierailleen eineeksi kaalikeittoa! Kunhan vaimoni kanssa valmistamme kaalikeittoa tai jotain muuta kaalipöperöä, liitän tähän yhteyteen kuvan kaalin keittelystä.

Nyt kerron lopuksi, että kirjassa on selityksineen päivineen 105 sivua ja sen lukemiseen minulta kului pari päivää. Seuraavaksi siivoan. Lukemisen suhteen seuraavana on vuorossa romaani Kultainen aasi, jonka on kirjoittanut niinikään Rooman kansalainen Apuleius.

10 kommenttia:

  1. Mainiota temaattista sarjaa tässä luet.

    Olen Metamorfooseja lukenut joskus proosasovituksena koko kirjaa, mutta lukukokemuksena se oli aika väsyttävä, tarinoita ei mitenkään erityisemmin erotella vaan kirjassa virrataan yhdestä toiseen, ja toisaalta aika moni niistä oli jo tuttuja kun onhan näitä myyttejä tullut muualtakin luettua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, enhän minä kykene lukemaan sellaisia määriä kuin sinä (esim. pasto italiano), mutta yritän jotain väkrätä kumminkin.

      Olikohan suomeksi se proosaversio? Minusta tämä pikku otos oli juuri siinä mielessä kiva, ettei kerennyt pitkästymään. Tutut tarinat eivät yleensä niin kovasti vedonneet, mutta Romeo ja Julia -aiheen löytyminen Pyramos ja Thisbe -runosta oli aika virkistävää.

      Syyskuussa aion lukea suomalaisia sotakirjoja.

      Nyt on matot kopisteltu, on aika nostaa imuri kaapista, kun ei saa jumalaa koneesta.

      Poista
    2. Engelskankielinen versio oli, ja siinä kun seuraava tarina assosioitiin heti siitä mihin edellinen tarina päättyi niin lopputuloksesta tuli tasaista pötköä, ja kun useampi tarina oli jo tuttuja niin ei jaksanut pitää intoa yllä. Runomuodossa olisi sentään kieli ja kuvaus ollut raikasteena, ehkä pitää joskus kokeilla...

      Pyramos ja Thisbe muuten löytyy suoraankin Shakespearelta, Kesäyön unelmassa näytelmänä näytelmän sisässä...

      Poista
    3. Kesäyön unelmassa! Ja vastahan minä senkin lukaisin. Ja nyt jo olin unohtanut. Toisaalta siinähän taisi olla oma osuutensa seinällä tai muurilla...? Muuta en muita.

      Tuo yhtä pötköä kertominen vaivasi minun lukemisistani Erasmuksen Tyhmyyden ylistystä. Varmaan suomentajat voisivat halutessaan jakaa teoksia väliotsikoin ja tehdä niistä ilmavampia ja selkeämmin jäsenneltyjä.

      Ovidiuksen Muodonmuutoksista näkyy olevan melko tuoreita käännöksiäkin olemassa. Varmaankin ovat kokeilemisen arvoisia.

      Poista
  2. Oivallisesti virität minutkin muistelemaan ammoin lukemiani antiikin tekstejä. Usein ihmettelen, mihin kaikki luettu on päästäni pölähtänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luin tänään joitakin vanhoja blogitekstejäni (siis ei kovin vanhoja kumminkaan, kun blogia olen pidellyt vasta vuodesta 2011) ja aika tavalla piti pinnistää, että olisin jotain muistanut niistäkään kirjoista. Tietysti lukukokemuksen vaikuttavuus ehkä näkyykin siinä, miten hyvin luettu jää mieleen.

      Poista
  3. Ovidiusta en ole lukenut, mutta kirjoituksestasi minulle selvisi, miksi George Bernhard Shaw'n näytelmän nimi oli juuri Pygmalion, sittemmin elokuvaversiona tunnetuksi tullut My Fair Lady. Kiitos tästä lisäyksestä yleissivistykseeni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, olen minäkin sitä näytelmän nimeä ihmetellyt. Tämä Ovidiuksen runo ei niinkään tuo mieleen My Fair Ladyä, pikemminkin tulee mieleen Heikki Turusen Simpauttajan Ryynäsen Otto. Voi olla että ennen Shawta joku muukin on aiheeseen omia lisäyksiään tehnyt?

      Poista
    2. Tuli nuoruus mieleen, kun latinan tunnilla luettiin Metamorfooseja. Kommentoijat ovat tuoneet kauniisti esiin, kuinka monipuolisesti Ovidiuksen teos on vaikuttanut länsimaiseen kulttuuriin. Nuorena minua kosketti kertomus Ikaroksesta ja Pyramoksesta ja Thisbestä, Pygmalion on ollut taas setäiän kamaa. Ovidiuksen onni on ollut kertoa ihmiselämän perusdraamat ensimmäistä kertaa.
      Minulle hienoin muistuma Ovidiuksen teoksesta on Gluckin ooppera Orfeus ja Eurydice, varsinkin aaria "What is Life" Kathleen Ferrierin laulamana. Siinä mennään jo syvälle ihmismieleen. (https://www.youtube.com/watch?v=JbtvUtiKkCc)
      Kiitos näistä antiikkipostauksista!

      Poista
    3. Kuuntelin noita Ferrierin esityksiä. Linkittämässäsi esityksessä taustalta läpikuuluva yleisön ääni tuntuisi tavallaan sopivan Manalan tunnelmiin. Ferrierillä on ollut hieno ääni joka soi kuin oboe.

      Saattaa olla, että kirjoitan näistä mainitsemistasi ensimmäisyyksistä vielä tämän kuun lopulla. Katsotaan nyt miten tuo Apuleius lähtee liikkeelle. Käynnistymisen kanssa on usein vaikeuksia. Äskenkin piti katsella Yle Areenasta osa sarjasta, joka kertoo valkoisista orjista Pohjois-Afrikassa 1500-1800-luvuilla. Maailmassa on niin monta ihmeellistä asiaa.

      Poista