Powered By Blogger

keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

Takaisin kirkkoon


Terveiset Siilinjärven kirkosta. Se oli taas auki tänään puolisen tuntia kesäpäivän musiikkituokion ajan. Koronaariset turva-asetukset olivat voimassa. Kirkkoon sai tulla korkeintaan 110 henkilöä, olimme koko kirkkokansa näitten onnekkaitten joukossa. Joka toisella penkkirivillä sai istua, penkin päähän oli merkitty, mitkä penkit ovat poissa käytöstä. Kullakin penkillä sai istua kolme henkeä. Kirkon käytävällä liikuttaessa 1,5 metrin turvavälistä sai hetkellisesti poiketa. Melkein kaikki olivat lukeneet nämä ohjeet kirkkoon tullessaan kirkon ulko-ovesta.

Saimme kuulla urkujen soittoa, jota esitti maineikas kanttori Vesa Kajava. Aiheena oli Suvivirsi kolmessa eri variaatiossa. Ensin kuultiin Jari Linjaman Alkusoitto virteen 571. Virttä on siinä ripsauteltu säveltäjä Bachin Es-duuri preludin muodostamalle pohjalle. Marko Hakanpään Kesäfanfaari sisälti myös Suvivirren teemoja. Lopuksi Vesa Kajava kajautti uruista omaa improvisaatiotaan Suvivirrestä, joka on tullut viime aikoina merkitsemään enemmän kuin pelkkä koulujen päättäjäisvirsi aiemmin merkitsi. Tilaisuuden aluksi muuten suntio Markku Mäenpää kertoi Suvivirren syntyhistoriaa keskittyen katovuosiin 1600-luvun lopulla. Soiton tauottua hän kohotti yleisöstä pyyteettömät kättentaputukset kanttori Kajavalle. Laulua ei siis esittänyt kukaan, niistähän ne basilliskot leviää.

Soiton aikana, kuten kirkonmenoissa niin usein käy, minä keskityin omiin ajatuksiini. Olin asettunut istumaan siten, että saatoin katsella kirkon länsilaidan ikkunoihin tehtyjä Bruno Tuukkasen lasimaalauksia.

Muistan kun nämä lasimaalaukset alkoivat ilmaantua kirkon ikkunoihin 1990-luvulla. Silloin, kun minut vihittiin vaimooni, ei maalauksia ikkunoissa ollut. Tästä lukija voi päätellä, että vihkimisestä on aikaa kulunut. Seuraavaksi esitän omia mietteitäni kyseisistä lasimaalauksista.

Lasimaalausten aiheet ovat vanhatestamentillisia, eikä Tuukkanen erityisemmin tuo niitten sanomaa 1900-luvulle omaa tekniikkaansa lukuunottamatta. Keskimmäisessä lasi-ikkunassa on ylinnä Jumalaa kuvastava suorakulmainen kolmio (katekeetat ovat yhtä pitkiä ja kolmio seisoo hypotenuusallaan) sisällään silmä, joka silmäluomen muodon perusteella on oikea silmä. Tietysti lasin läpi nähtynä silmä kirkon ulkopuolelta katsottuna näyttää vasemmalta silmältä. Tässä tapahtuu ns. ekskluusio, joka kirkon sisällä istuville on inkluusio.

Muuten kuvissa on tyyliteltyjä ihmishahmoja ja eläinhahmoja sekä kasviaihelmia. Väreistä tykkään sinisen ja turkoosin sävyistä sekä oranssin ja punaisen yhdistelmistä. Kirkollinen purppura eli retliini on mukana myös. Ihmishahmojen iho on väritetty vaaleella peessillä, sopii ihan hyvin. Tuukkanen on tehnyt kuvansa lähes sata vuotta sitten, joten melko hyvin ne ovat tyyliltään aikaa kestäneet. Hienoa että Siilinjärven vakavarainen seurakunta lopulta hankki lasimaalaukset kirkkoon.

Tilaisuuden jälkeen kävelin kotiin hyvillä mielin. Saatan käväistä toistekin näissä seurakunnan tilaisuuksissa kun nyt pää on tällä tavalla avattu.

6 kommenttia:

  1. Onpa mukavaa, kun pääsit jo kirkkoon! Minun tekee kovasti mieli mennä sunnuntaina messuun. Täällä saa muistaakseni olla paikalla 150 henkeä, joten ehkäpä kaikki halukkaat mahtuvat mukaan. Jos olisi ollut se 50 hengen raja, olisi voinut tehdä tiukkaa ainakin täällä meillä päin. Lasimaalaukset ovat hienoja, niitä katselee ilokseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan jännä oli nähdä miten koronakevään jälkeen arkea ja pyhää viritellään elolle. Se osallistujamäärä taitaa seurata kirkon koosta, teilläpäin on siis isompi kirkko kuin Siilinjärvellä. Viime vuosina olen toisinaan käynyt kirkossa juhannuksena, kun silloin on vain sanajumalanpalvelus. Ehtoollisella en käy.

      Tuukkasen maalaukset valmistuivat jo 1920-luvulla, mutta Siilinjärven seurakunta asennutti ne vasta 1990-luvulla. Hienoja ne ovat, varsinkin pyöreä ikkuna alttarin yläpuolella, jossa laukkaa karitsa voiton lippua liehuttaen.

      Poista
  2. Hei Ketjukolaaja, näin vasta nyt kommenttisi blogitekstiini, jossa käsittelin Bruno Tuukkasen lasimaalauksia. Kaikki tekstini ovat julkisia ja kaikkien tavoitettavissa, joten juttua saa jakaa. Olipa mukavaa lukea vierailustasi Siilinjärven kirkkoon. Ilmeisen onnistunut tapahtuma poikkeusoloista huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta! Laitan tähän alle linkin jonka kautta asiasta kiinnostunut pääsee lukemaan asiaan paneutuneen tekstisi ja katselemaan valokuviasi Tuukkasen lasimaalauksista Siilinjärven kirkossa.

      https://hurmioitunut.blogspot.com/2019/11/bruno-tuukkasen-lasimaalaukset.html

      Ensi sunnuntaina taidan käydä uudestaan kirkossa, kun on silloin sanajumalanpalvelus.

      Poista
  3. Minnäe se ooon oman Suvivirteni tekassu, oekeen kikossa on sen veisanneet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aina hienoa, kun nuori runoilija saa työstään ansaittua tunnustusta!

      Poista