torstai 8. toukokuuta 2014

Theseuksen taru romaanimuodossa

Englantilainen Mary Renault (1905 – 1983) sai julkaistua romaaninsa The King Must Die vuonna 1958. Mario Talaskiven tekemä suomennos ilmestyi vuonna 1961 nimellä Kuninkaan on kuoltava. Romaani perustuu antiikin Kreikan mytologiaan ja historiaan. Päähahmo, kirjan minäkertoja, on ainakin joillekin taruista tuttu Theseus. Kirjan lopussa on kirjailijan itsensä kirjoittama Tekijän sana sekä kuvaus Theseuksen tarusta.

Theseus on Troizenin kaupunkivaltion kuninkaallista sukua, hänen äitinsä on paitsi kuningatar, myös maan äidin, Dian, ylipapitar. Isättömänä kasvanut Theseus uskoo olevansa Poseidonin poika, hänellä on kyky ennakkoon tuntea maanjäristyksen tulo. Vasta vartuttuaan Theseus saa kuulla, kuka hänen todellinen isänsä on. Hänen seikkailunsa käynnistyvät, kun poika lähtee tapaamaan isäänsä toiseen kaupunkivaltioon. Seikkailut ovat tarunomaisia ja juonikuvio sopisi varmaankin nykypäivän fantasiakirjallisuuteen. Kirjailijan pyrkimyksenä on kuitenkin ollut kuvailla tapahtumia jonkinasteisella todentunnulla. Kaikissa taruissa lienee myös totta takana. Näin asiaa pohdiskelevat Theseus ja Deloksen pappi:

Papin lopetettua kertomuksensa minä kysyin häneltä: ”Hän ei itse puhunut siitä. Mahtaako se olla totta?”

Totuutta on niin monenlaista”, vastasi Deloksen pappi. ”Totta se omalla tavallaan on.”

Noin puolet romaanin tapahtumista sijoittuu Kreetan saarelle, Knossoksen palatsin härkätanssijoitten pariin. Kirjassa Kreeta on saavuttanut hegemonia-aseman itäisellä Välimerellä faraoitten Egyptiä lukuunottamatta. Pienet kaupunkivaltiot maksavat Kreetalle veroa nauttiakseen Kreetan merivoimien suojeluksesta. Jalometallien ja elintarvikkeitten lisäksi veroon kuuluvat nuoret pojat ja tytöt, jotka lähetetään Kreetalle härkätanssijoiksi. He ovat ihmisuhri Kreetan jumalalle.

Uhraaminen, myös itsensä uhraaminen, on eräs teema romaanissa. Toinen on Theseuksen tehtävä suurena uudistajana, ”maan tärisyttäjänä” yhteiskunnissa, jotka ovat aikansa eläneet. Theseus itse esitetään syvästi jumaliin uskovana nuorena miehenä, joka on halukas auttamaan itse itseään. Hän on kuningas, joukkonsa arvostama johtaja, joka ajattelee joukkonsa parasta. Sen sijaan Knossoksen palatsin ylhäisö kuvataan ylellisyyteen väsähtäneenä juhlakansana, jonka usko jumaliin ja kaikkeen muuhun paitsi uusiin huvituksiin on täysin kadonnut. Theseus sanoo Kreetan ylhäisön elävän toista lapsuuttaan.

Härkätanssi esitetään romaanissa paitsi pyhänä tanssina myös jonkin verran espanjalaista härkätaistelua muistuttavana tapahtumana. Katsojia on tuhansia ja vedonlyönti kuolleitten ja haavoittuneitten tanssijoitten määrästä on yleistä kansanhupia. Koska härkätanssijoita tuodaan Kreetalle kaikkialta, on heidän joukossaan monenmoista väkeä. Erään Sauromantian neitosen kohdalla kuvaus uhosi niin kotoisaa savolaisuutta, että liitän sen tähän loppuun:

Tullessaan hän vaikutti kovin oudolta topatussa takissaan ja kauriinnahkahousuissaan ja haisi hapantuneelta vuohenmaidolta. Hänen kotimaansa on koillistuulen takana, Kaukasian tuolla puolen, ja siellä riisuudutaan vain kerran vuodessa.

Tämän luettuani päätin, että ehkä jo ensi viikolla vien villapaitani pyykkikoriin.

Kirjassa on 443 sivua ja kymmenisen päivää sen lukemiseen elämää kulahti.

8 kommenttia:

  1. Saipa villanpaitasi myyttisen lähdön pyykkikoppaan! Entä miten kirja sävytti Kreetan matkan odotusta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukemani kirja soveltuisi mielestäni lähinnä nuorison luettavaksi. Tulipahan nyt sekin lukaistua Kreeta-aiheista kirjallisuutta kahlatessa.

      Poista
  2. Renault pääsi sitten lopulta Kreetalle, kuten toukokuun neljäs päivä jo aloit toivoa. Nostan jalolle Theseukselle hattua Kreetan rappioituneen ylhäisön vastakohtana.

    Mary Renaultia ei näy filmatun lainkaan sen enempää valkokankaalle kuin televisioonkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääsihän Theseus toki Kreetalle ja poiskin pääsi, koskapa oli minäkertojana kirjassa. Juuri kurkin wikipediasta, että Renault on jatkanut Theseuksen myöhempien aikojen seikkailujen parissa muutamassa muussa romaanissa.

      Poista
    2. Antiikin mytologiassa näyttää riittäneenkin Renaultille kukkuraisin mitoin Theseus-ainesta, vaikka itse muistin tätä ennen ainoastaan Theseuksen labyrinttiseikkailun.

      Olisiko toinenkin ketjumme jo valmis? Käy tarkistamassa.

      Toivotan nyt, luultavasti varsin etukäteisesti, oikein hyvää Kreetan-matkaa teille! Samoin kesää ja syksynalkuakin varmaan.

      Poista
    3. Kokeilen toimiiko asentamani sanavahvistus siten kuin olisi tarkoitus. Samalla toivotan vastavuoroisesti hyvää kesää!

      Poista
  3. Mielenkiinnolla seuraan näitä teema-aiheitasi. Tämä Kreeta-projekti on mielenkiintoinen, samoin vapaat Kreeta-retkesi Kreeta Haapasalon maailmaan. Haapasalon "Tuli tuikkaa pärehessä, ei oo siinä perehessä lampun loistoa" kuuluu suosikkijoululaulujeni topteniin.

    Huumoripuolikin blogissasi on elegantin ranskalais-savolaista, varsinkin tämä viimein villapaita-juttu. Kesä-savolaisena voin kyllä allekirjoittaa kaiken:
    muodonmuutos herrasta turjakkeeksi kestää mökkimaailmaan saavuttua noin minuutin verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nyt kirjoittanut jo kaksi vastausta kommenttiisi ja molemmat ovat häipyneet taivasten teille kuin lumi auringonpaisteessa.

      Kreeta Haapasalosta tiesin oikeastaan aika vähän ennen kuin luin sen kirjan. Nyt on sentään jonkinlainen näkemys taiteilijasta, jonka esityksiä kukaan nykyään elävä ei ole koskaan kuullut. Vaimon ja minun lempijoululaulutallenne on jostain huoltoasemalta 1990-luvulla ostettu Matin ja Tepon kasetti "Joulu on rakkautta". Myös Pentti Hietasen joulucd on hieno, ostin sen muuten Viipurin kauppatorilta. Haapasalon joululaulua en tunne, pitää etsiä se netistä.

      Villapaita ei liene Kreetalla tarpeen, joten sen laitoin pesuun. Sen sijaan ostin Kreetan-matkaa ajatellen kahdet shortsit. Paidan ostan sitten Kreetalta. Vaikka sellaisen jossa on isossa kuvassa Demis Roussos!

      Minä muuten luin ranskaa lukiossa! En muista siitä paljoakaan. Lukiossa kävin myös fysiikan tunnilla. Siitäkään ei ole paljoa jäljellä, ne on nämä rasvaiset ruuat.

      Poista