Kuuntelen ja kommentoin Yle Areenan kuunnelmia.
Nikolai Gogol:
Maahisten valtiatar. Meinasi minulta kokonaan lipsahtaa
kuuntelematta tämä Gogolin ukrainalaistarina. Huomasin vasta eilen,
että kuunnelma poistuu Areenasta sinä iltana ja kuuntelin sen
sitten pikapäin. Vuonna 1835 ilmestyneen novellin suomenti Juhani
Konkka ja sen muokkasi ja ohjasi kuunnelmaksi Jukka Voutilainen
vuonna 1989.
Nuori filosofi (Eero
Saarinen) kulkee kahden muun oppineen toverinsa kanssa jalkapatikassa
kohti Kiovaa ja huomaa eksyneensä syrjäiselle seudulle. Ilta tekee
tuloaan ja nälkäkin olisi, lopulta majapaikaksi löytyy mökki,
jota asustaa vihaisen oloinen naisimmeinen (Tiia Louste). Nainen
osoittaa kunkin vieraan yöpymään minkä minnekin, filosofin
makuusijaksi tulee karjasuoja. Yöllä nainen tulee filosofin luo
vierailulle ja alkaa villi ratsastus. Aamulla kolme kasakkaa tulee
herättelemään filosofia, he komentavat kohteliaasti filosofin
mukaansa lukemaan paholaisenkarkoitusloitsuja kasakkapäällikön
tyttärelle, joka on löytynyt sinelmille piestynä. Perustuu
kansantaruihin. Kesto vähän päälle 30 min.
Isaac Asimov:
Umpinainen pronssikammio. Vuonna 1971 taltioidun kuunnelman
ohjasi Kauko Laurikainen. Asimovin novellin Gimmicks Three
vuodelta 1956 pohjalta kuunnelmaksi kirjoitti Ari Koskinen. Shapur-niminen
paholaishahmo (Martti Tschokkinen) tarjoaa nuorelle Isidore Wellbylle (Yrjö
Tähtelä) kymmenen vuoden kontrahtia, jona aikana Wellby saa
elääkseen mukavan elämän. Sopimuksen loputtua Wellby päätyy
Shapurin tekemään tiiviisti suljettuun pronssikammioon ja ellei hän puolessa
tunnissa pääse sieltä poies, joutuu hän helvettiin. Tämä pieni,
kestoltaan vain 14 min. kuunnelma osoittaa, ettei hyvää tarinaa
tarvitse pilata tarjoamalla taiteennauttijalle pitkiä jaaritteluita,
joista osa korostaa vain itseään ja osa kuvailee luontoa, jota voi
itse kukin katsella ilman taidettakin. Tässä esitetään tarina
tiiviissä muodossa kuin teräskuula tahi ainakin pronssikammio. Esa Helasvuon musiikki sisältää tuttuja efektejä Stanislaw Lemin tekstiin perustuvasta kuunnelmasta Salainen planeetta.
Robert Sheckley: Paholaiset. Vuonna 1971 taltioidun kuunnelman ohjasi Kauko Laurikainen. Alkuperäisteos The Demons, vuodelta 1953. Tämänkin novellin sovitti kuunnelmaksi Ari Koskinen. Kertojan osuus on huomattava, kertojana satuääninen Kyllikki Forssell. Vakuutusasiamies Arthur Gammetiä esittää Erkki Luomala. Gammet joutuu kadulla kulkiessaan jonkin olennon sieppaamaksi. Olento kertoo nimekseen Neelsebub, häntä esittää Kauko Kokkonen. Neelsebub uhkaa vangita Gammetin pulloon ellei hän toimita sieppaajalleen jonkinmoista kultamäärää. Gammet lupaa yrittää, joten Neelsebub antaan hänen palata kotiinsa. Gammet ilmoittaa työpaikalleen sairastuneensa flunssaan ja tarvitsevansa muutaman päivän vapaata. Sitten hän siivoaa kotinsa ja paneutuu makuulle. Neelsebub sieppaa Gammetin uudelleen, jolloin Gammet pyytää häneltä lisää tietoja. Sheckleyn (1928 – 2005) kerrotaan olleen humoristinen tieteiskirjailija ja siltä vaikuttaa tämän tarinan perusteella. Tarvii pitää nimi mielessä. Kesto 13½ min.
Robert Sheckley:
Kuninkaan toivomukset. Novellista The King’s Wishes,
vuodelta 1953, kuunnelmaksi muokkasi Ari Koskinen. Tämäkin
kuunnelma taltioitiin vuonna 1971. Ohjaus Sirkku Hiltunen. Kesto 20
min.
Hauskan
arkipäiväisesti jutteleva Ferra (Paavo Piironen), jostain
kaukaisesta menneisyydestä, käy nyysimässä sähkölaitteita
nuoren parin kodista. Epätoivoinen pariskunta Janice ja Bob
(Riittaliisa Helminen ja Rauno Ketonen) joutuu vain katseella
seuraamaan miten heidän tuulettimensa viedään muinaiseen
valtakuntaan. Lopulta heidän on keksittävä keino, jolla tämä
ryöstely lopetetaan.
Erkki Koivusalo (1925 – 1988): Paholaisvalssi. Taltionti on vuodelta 1953. Ohjaus Eero Leväluoma. Tärkeässä sivuosassa on Paholaisvalssi, jonka sävelti Einar Englund. Vuonna 1952 Englund oli säveltänyt huumaavan musiikin elokuvaan Valkoinen peura. Tässä hengeltään Hitchcockin elokuvia Rebecca tai Spellbound muistuttavassa jännityskuunnelmassa nuori vaimo Christine (Rauha Rentola) alkaa pariskunnan kesäasunnolla ihmetellä lääkärimiehensä Pehrin (Kaarlo Halttunen) muita ihmisiä karttavaa elämää. Christine kirjoittaa päiväkirjaa, jonka sitten kesäasunnon seuraavat haltijat, kirjailija ja hänen vaimonsa, joita esittävät Leo Riuttu ja Ritva Ahonen, löytävät ullakolta. He alkavat epäillä kieroa peliä pelatun aikaisempain asujain toimesta. Kahdeksalla henkilöhahmolla ja aikajanan hajoittelulla on saatu ihan toimiva keitos aikaiseksi. Kesto 67 min.
Ei yhtään huperompi potpurri kertynyt näistä pahulaiskuunnelmista. Alun totisemmista tunnelmista edettiin huumorin kautta valssin pyörteisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti