Jack London: Debsin uni

Jack London (1876 – 1916) oli huomattava amerikkalainen kertoja. Hänen vuosina 1906 – 1914 ilmestyneistä neljästä novellikokoelmastaan poimituista novelleista toimitti Heikki Salojärvi kokoelman nimeltä Debsin uni. Kirjan suomensi Heikki Kaskimies ja se ilmestyi suomeksi vuonna 1982.

Debsin uni sisältää kymmenen novellia. Niitä yhdistävinä aiheena ovat yhteiskunnallinen eriarvoisuus, ihmisten välinen kilpailu ja taistelu eloojäämisestä. Näkökulmat ovat vaihtelevia, mikä pitää lukijan mielenkiintoa yllä. Kuusi ensimmäiseksi sijoitettua novellia edustavat realistista näkemystä, kun taas neljä viimeistä tulee lukea science fictionin tai spekulatiivisen fiktion piiriin kuuluviksi.

Monet tarinoista sisältävät virkistävän äijämäistä meininkiä. Eikä se jää pelkäksi meiningiksi. Kaksi tarinoista sijoittuu nyrkkeilyn maailmaan, ”Pihvi” (A Piece of Stake) Australiaan ja ”Meksikolainen” (The Mexican) Kaliforniaan. Molemmissa on kyse äärimmäisen tärkeistä asioista. Nyrkkeilyä kuvataan pelinä, jossa ottelija voi korvata puuttuvan voiman ja nopeuden järkevällä ja laskelmoidulla toiminnalla. Se on kamppailua mies miestä vastaan, jossa alakynteen joutunutta ei aina pelasta gongi eikä lahjomaton kehätuomari. Nyrkkeily näyttäytyy myös välineenä tavoiteltaessa jotakin kallisarvoista: ruokaa ja vapautta.

Kokoelman ensimmäisessä novellissa, joka on nimeltään ”Luopio” (The Apostate) kuvataan köyhän perheen nuorukaista. Perheen toimeentulo on niin niukka, että vanhin lapsista on työskennellyt tehtaassa 7-vuotiaasta asti. Novelli kuvaa nuorukaisen kaameaa työhistoriaa ja hänen kotona saamaansa kohtelua. Kyseinen novelli on minulle kokoelman ylivoimainen huippu ja olen todella hyvilläni, että luin kirjan jo sen yhden novellin tähden. Myös nyrkkeilytarinoista pidin.

Science fiction -osastolle tämä teos on kirjastossa sijoitettu, mutta kyllä se puoli on kokoelmassa vähemmistössä. Niminovelli ”Debsin uni” (The Dream of Debs) viittaa ammattiyhdistysjohtaja Eugene Debsiin, joka toimi myös Amerikan Sosialistipuolueen presidenttiehdokkaana useamminkin. London tunsi Debsin. Kirjan novelleissa suhtaudutaan ymmärtämyksellä työväenliikkeen vaatimuksiin. Niminovelli kertoo kuvitteellisesta, painajaismaiset seuraukset saavasta Yhdysvaltain yleislakosta. Tapahtumia kuvaillaan San Franciscosta, jonka vuoden 1906 suuren maanjäristyksen tuhoista London oli silminnäkijänä raportoinut.

Muutkin scifi-osaston novellit askartelevat selkeästi yhteiskunnallisten aiheitten parissa. Merkillisin aihe lienee viimeisessä novellissa ”Hyökkäys, jollaista maailma ei ollut ennen kokenut” (The Unparallelled Invasion). Siinä rakennellaan Kiinan kansan kuvitteellista tulevaisuutta 1900-luvun alusta eteenpäin aina 1980-luvulle saakka. London työskenteli Venäjän-Japanin -sodan aikana toimittajana Japanissa, joten hänellä oli varmasti sitäkin kautta näkemystä Kiinan asioihin. Jotkin hänen fantasioistaan toteutuivat tavallaan Japanin invaasioina toisen maailmansodan aikoihin ja Indokiinassa vietnamilaisten toimesta 1950-luvulla, mutta onneksi ihan loppuun asti kaikki ei ole sujunut kuten tässä novellissa! Tietenkään kyseessä ei ole mikään ennustus vaan pikemminkin varoittava tarina. Loppuratkaisu on sen verran karmea, etten olisi itse sijoittanut novellia kokoelman viimeiseksi.

Kun olin nuorukaisena lukenut Londonilta kirjat ”Susikoira” ja ”Kultaa ja kuntoa”, arvelin saavani lukea lisää niitten kaltaisia kasvattavia selviytymistarinoita. Nämä tarinat kuvaavat kuitenkin mielestäni selviytymistarinoitten kääntöpuolta ja siksi ne ovat jotenkin äijämäisempiä ja uskottavampia. Sosiaalisen (lue: yhteiskunnallisen) puolen ohella tarinoissa korostuu pienen ihmisen sortuminen elon tiellä. Londonin tarinoissa elämä on taistelua, eikä voittajia olisi ilman häviäjiä.

Näitten novellien parissa minulta vierähti pari päivää. Sivuja kirjassa on 192. Blogiarvion kirjoittaminen viivästyi kun tietokoneeni teki yleislakon ja jouduin käyttämään sitä lepokodissa.