Näytelmän
tapahtumat sijoittuvat Kiinaan, Setšuanin maakunnan kaupunkiin.
Kuten yleensä, ajat ovat hankalat, kaupungissa on paljon
köyhyyttä. Sen vuoksi vaikuttaakin varsin onnelliselta
sattumalta, että kolme jumalaa päätyy Setšuaniin. He
ovat laskeutuneet taivaasta maan päälle etsiäkseen
hyviä ihmisiä. Hyvän ihmisen kriteeri jumalilla
vaikuttaa olevan varsin selkeä. Se ihminen, joka tarjoaa heille
yösijan, on hyvä. Vedenkaupustelija Wang, joka sattuu
olemaan jumalia vastassa kaupungin laidalla, uskoo kenen tahansa
ottavan jumalat vieraakseen. Hän saa kuitenkin koputella moneen
oveen ja ikkunaan etsiskellessään taivaan asujille yösijaa.
Lopulta ainoa, joka suostuu jumalat majoittamaan, on Šen Te,
prostituoitu, joka asuu häätöuhan alla pienessa
vuokra-asunnossa. Kun Šen Te valittaa jumalille miten kallista
kaikki on, nämä heltyvät ja maksavat muhkean
korvauksen yösijastaan. Jumalilta saamallaan reilulla tuhannella
hopeadollarilla Šen Te hankkii itselleen tupakkakaupan ruvetakseen
viettämään kunniallista elämää. Muitten
kaupunkilaisten kurjuus ja Šen Ten hyväntahtoisuus ovat
kuitenkin yhdistelmä, joka ajaa hyvän ihmisen hetkessä
konkurssin partaalle. Hyväntekeväisyydellään Šen
Te onnistuu tulemaan monien ihailemaksi, niin että saa lisänimen
”Esikaupungin Enkeli”. Liiketoimissa hän on kuitenkin
auttamattoman löperö eikä pärjäisi ilman
salaperäistä auttajaansa.
Näytelmänä
Setšuanin hyvä ihminen kysyy, onko ihmisen mahdollista olla
yksipuolisen hyvä muita kohtaan. Onko toisten auttaminen ilo vai
johtaako se perikatoon ilman vahvoja tukijoita? Näytelmän
köyhät ihmiset eivät varsinaisesti loista moraalinsa
osalta, tosin heidän joukossaankin on monella tavoin hankalaan
tilanteeseensa suhtautuvia. Myös varakkaammalla väellä
on omat hyvät puolensa. Näytelmä on toki
asetelmallinen ja tietyssä mielessä sitä voi hyvällä
syyllä nimittää musta-valkoiseksi, joskin ihan
erinomaisen onnistuneella tavalla.
Vaikka
kirjassa on vain 138 sivua, meni minulta näytelmän
lukemiseen pari päivää. Luulisi kyllä, että
tämmöisestä lyhyestä näytelmästä
selviäisi parissa tunnissa varsinkin jos jättää
väliajan pitämättä.
Häpeäkseni pitää tunnustaa, että en ole lukenut ollenkaan Brechtiä, vaikka aikomuksena se pitkään on ollut.
VastaaPoistaKiva, että joku muu kuitenkin lukee ja kirjoittaa siitä blogiinkin. Kirjoituksesi oli tarpeellinen muistutus, että pitäisi ottaa Brecht ohjelmistoon.
Kyllä Brecht varmaankin on laskettava 1900-luvun suuriin kirjailijoihin. Jotkut ovat kehuneet hänen runojaan. Minusta tällä pienellä näytelmällä oli oikein sopiva aloitella Brechtin tuotantoon tutustumista.
VastaaPoistaKiitos paljon!:)
VastaaPoistaKiitos kiittämästä!
PoistaMinulla oli onni nähdä tämä näytelmä "Turunteatterin kultakauden" aikaan, Lavastus: Jumalat laskeutui Amerikanraudassa, aluksi naulattiin juliste:Setsuan on kaikkialla missä riistetään! Taustan hämäryydestä hohti ESSO. /Puakki
PoistaNiin olikin! Olin Setsuanin hyvä ihminen -näytelmän turun kaupunginteatterin näytösessä
VastaaPoistasilloin 70 -luvulla. Koulun kanssa nähtiin tämä, kuningas Lear ja 7 veljestä. Van gogh myös. Nyt pystyn palauttamaan mieliin kohtauksen. Kiitos!