Vuonna 2012 ilmestyi Vasemmistoliiton
entisen puoluesihteerin Sirpa Puhakan (s. 1956) teos Perin
suomalainen jytky. Kirjassa Puhakka kokee selvitellä
Perussuomalaisten vuoden 2011 eduskuntavaaleissa saavuttaman
suuren vaalivoiton syitä ja seurauksia. Ymmärrettävistä syistä Puhakalla ei ollut vielä vuonna 2012 tiedossaan vuoden 2015 eduskuntavaalien tulos.
Todettuaan että Perussuomalaiset on
populistinen puolue Puhakka siirtyy käsittelemään puolueen
maahanmuuttoon liittyviä kantoja. Eräänä havaintona esitellään
se, että maahanmuuttovastaisuuden sijasta alettiin julkisuudessa
puhua maahanmuuttokriittisyydestä. Puhakka näkee tämän nimityksen
muuttamisen käsiteltävän ilmiön liudentamisena, sen avulla
maahanmuuton vastustaminen tai siihen liittyvistä kielteisistä
ilmiöistä keskusteleminen tehtiin hyväksyttävämmäksi.
(Toisaalta maahanmuuttoon voi suhtautua kriittisesti vaikkei
vastustaisi maahanmuuttoa tai maahanmuuttajia tai maastamuuttajia tai
maastamuuttoa.) Puhakka kertoo erilaisista tutkimustuloksista, joista
esimerkkinä seuraava pieni katkelma:
Keskelle
vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella sijoittuneet tiesivät oikeistoa
ja vasemmistoa vähemmän maahanmuuttoasioista. Kysymyksen
maahanmuutosta vähemmän tärkeäksi kokeneet tunsivat maahanmuuton
perusasiat paremmin kuin ne, joille se oli tärkeä. Myönteisen
suhtautumisen todettiin olevan yhteydessä korkeaan maahanmuuttoon
liittyvään tietotasoon.
(tekstissä
viitataan Sami Borgin toim. teoksessa Muutosvaalit 2011 olevaan
Kimmo Elon ja Lauri Rapelin kirjoitukseen Politiikkatietämys ja
poliittinen kiinnostus)
Edellä olevassa Perussuomalaiset
ilmeisesti on sijoitettu poliittisessa kentässä keskelle samalla
tavoin kuin eduskunnan täysistuntosalissa. (Toisinaan
Perussuomalaiset arvioidaan tässä kirjassa oikeistopopulistiseksi
ryhmäksi, toisinaan niputetaan samoille leveyksille demarien ja
vihreitten kanssa, toisinaan heissä nähdään henkilöitä joka
puolelta poliittista kenttää!) Täysin eivät tutkimukset, tilastot
tai esimerkkitapaukset onnistu minua vakuuttamaan, mutta
synnyttäväthän ne pohdintoa. Mielenkiintoiselta tuntuu jakso,
jossa puntaroidaan nettikeskustelun samankaltaistavaa vaikutusta
keskustelijoitten mielipiteisiin, esim. Suomen Sisussa ja
Hommaforumilla. Tämänkaltainen muitten kantojen myötäily lienee
inhimillistä, se on tavallista netissä ja varmaan yleisemminkin?
Median roolia Perussuomalaisten
menestystarinassa arvioidessaan Puhakka toteaa median pitävän
nykyään puolueitten poliittisia näkemyksiä tärkeämpänä
uutisaiheena kannatusmittauksia, jotka osoittivat Perussuomalaisille
huimaa nousua ennen vaaleja. Toistuva kannatuksen nousu lisäsi
puolueen uskottavuutta äänestäjien silmissä.
Ihmisten kyllästyminen
konsensus-politiikkaan teki puolueista keskenään liian
samanhenkisiä. Tähän Perussuomalaiset tarjosi vaihtoehdon. Em.
Sami Borgin toimittaman teoksen mukaan ratkaisevin syy äänestää
Perussuomalaisia vuoden 2011 vaaleissa oli ”halu saada liikettä
jämähtäneeseen puoluejärjestelmään”. Vasta sen jälkeen
tulivat maahanmuuttokriittisyys ja EU-kriittisyys.
Perussuomalaisten suosion nousu on
henkilöitynyt puheenjohtaja Timo Soiniin. Hänen kärkevä
iskulausekommentointinsa on mielestäni ollut menestyksen suurin
yksittäinen syy. Soinin ansiot tällä saralla myöntää myös
Puhakka. Timo Soinin tapa puhua Puhakan sanoin jokaisen Vermon
kävijän ymmärrettävällä kielellä
tuo minunkin kaipaamaani vaihtelua kestävyysvajeita pursuavaan
poliittiseen munkkilatinaan. Eri asia on aukeavatko Soinin
yksinkertaistukset kestävyysvajetta paremmin, mutta ainakin ne
ymmärtää jollain tasolla. ”Missä EU, siellä
ongelma”, kuuluu Soinin viesti
Suomen kansalle. Puhakka pohtiikin, mikä sitten lienee tämä
”kansa” ja onko kansan tahto lopultakin Timo Soinin tahto?
[Äkkiä sivulla
117 Puhakka napsauttaa Suomen poliittisen historian kirjat auki minun
mielestäni kiinnostavalta kohdalta. Hän huomauttaa, että vielä
1970- ja 1980-luvuilla Suomessa oli neljä suurta puoluetta kuten
nytkin. Silloin puolueet olivat Kokoomus, Keskusta, SDP ja – SKDL,
nykyisen Vasemmistoliiton edeltäjä. Minulle tuli mieleen, että
eiköhän vain Perussuomalaiset olekin uusi SKDL! Kuten nuoremmat
teistä muistavat, oli myös SKDL:lla omat taistolaisensa, joitten
vuoksi puolueen hallituskelpoisuus ei ollut aina ihan parhaimpia.
Perussuomalaiset on tämän kirjan mukaan mainostanut itseään
”työväenpuolueena ilman sosialismia”. Kun sosialismi
aatteena on nykyään lähinnä historiaa ja kun Suomi on muuttunut
aina vain porvarillisemmaksi, on oikeastaan ihan ymmärrettävää
että räväkästä polemiikista tunnettu työväenpuolue solahtaakin
nyt poliittisessa kentässä SDP:n ja Keskustan väliin. Mitä
Vasemmistoliittoon tulee, sen kannattaisi katsoa tosiasioita
peiliin (!) ja lyödä hynttyyt yhteen demareitten kanssa.
Vasemmistoliitolla on lupaavia nuoria kansanedustajia, jotka varmaan
menestyvät jatkossakin ja jotka luultavimmin kelpaisivat muihinkin
puolueisiin.]
Puhakka tuumailee
kirjassaan onko puoluekartta muuttunut pysyvästi. Minusta on.
Vasemmisto-oikeisto -jako on aikansa elänyt. Perussuomalaiset
vaikuttaa minusta ennen kaikkea konservatiivipuolueelta, nimeksi
saattaisi sopia vaikkapa kansankonservatiivit. Myös
Vasemmistoliiton kannattajista konservatiivisesti ajattelevia löytyy,
ei kai siellä muuten niitä vanhoja työväenlauluja enää
lauleltaisi – tiedättehän te, niitä missä lyödään ja
taistellaan. Ai niin! Minä muuten viime vuonna tilasin Kansan
Uutisten Viikkolehden kautta Vasurilla-nimisen cd:n, jossa on
valikoima työväenlauluja pitemmältä ajalta. Eräs cd:n
kappaleista, jonka löysin youtubesta, on 1970-luvun Neilikka-yhtyeen
Maastamuuttajan laulu. Siinä on sanomaa ilman repivää
taistelua. Käykääpä kuuntelemassa!
Kirjassa on ainakin
144 sivua ja luin sitä nelisen päivää.
Hmm, tästä varmaan saamme lisäanalyysiä näiden viimeisten vaalien jälkeen ennen seuraavia...
VastaaPoistaNoin muuten oikeisto-vasemmisto-erottelu on käynyt osin aika keinotekoiseksi, kummassakin suunnassa yhteen niputetaan aatekokonaisuuksia joilla ei ole oikein mitään tekemistä keskenään, mutta saattaa olla siellä toisessa päässä olevan kanssa...
Puoluekartassa toki tapahtuu muutoksia, oikein pitkällä aikavälillä liberaalien katoaminen omana puolueena on tietysti kiinnostava (mutta toisaalta kokoomus on aika kauas etääntynyt kypäräpappi-linjasta). Ja tosiaan, kartassa on ollut SKDL:n mentävä aukko ja persut ovat ehkä sitten sitä vallanneet (varsinkin kun epäluuloisuus AY-liikettä kohtana tuntuu olevan kasvussa).
Vasemmistoliitto on aika erikoinen tapaus: toisaalta kovasti sanotaan että ei heillä ole mitään tekemistä kommunismin, Neuvostoliiton yms kanssa ja toisaalta sitten hehkutetaan noita 70-luvun taistolaisjuttuja...toisaalta siellä näyttää olevan tasaista edestakaista liikkumista, jossain vaiheessa näytti siltä että vassarit ovat hyvää tahtia sulautumassa vihreiden siiveksi, sitten tuo liike näyttikin kääntyvän toiseen suuntaan ja nyt sitten demarit ovat olleet vuotamassa vähän joka suuntaan, eli se kenen kannattaisi liittyä kehenkin näyttää vaihtuvan vaalikaudesta toiseen :)
Puhakka tuntuu kirjassaan aika lailla odottelevan Perussuomalaisten suosion laskevan (mutta eipäs laskenutkaan).
PoistaPuoluekartassa liberaalien osuus on ollut erittäin pieni, suunnilleen kristillisten luokkaa.
Puhakka kirjassaan huomaa todellakin suurten puolueitten ryhmässä SKDL:n mentävän aukon, mutta ei oikein uskalla ruveta sitä täyttämään Perussuomalaisilla...
En ole kuullut mistään epäluuloisuudesta ay-liikettä kohtaan.
Vasemmistoliitossa koetaan tarpeelliseksi pitää edelleen yllä perinteitä, osa heidän kannattajistaan on tottunut vanhoihin, hurjansävyisiin työväenlauluihin. Kyllä minäkin niitä joskus laulelen, tyyliin ”Porvarit eessämme kauhistelee, kumous mielessä kummittelee...”
Matemaattisesti asia on niin, että mikäli Vasemmistoliiton kansanedustajat liittyisivät nyt demareihin, tekisi se SDP:n eduskuntaryhmästä eduskunnan toiseksi suurimman. Mikäli tämä asetelma kyettäisiin likikään toistamaan vaaleissa, olisivat demarit todennäköisesti useamman vaalikauden hallituksessa. Luulisi kannattavan kokeilla.
Vasemmistoliitto syntyi aikoinaan uutena, raikkaana puolueena, mutta nyt on kyllä raikkaus ollut kaukana jo jonkin aikaa. Sama koskee vihreitä.
VastaaPoistaTuo pitää varmaan paikkansa, että myönteisempi suhtautuminen maahanmuuttoon on yhteydessä korkeampaan tietotasoon kaikissakin puolueissa ja ihmisten keskuudessa yleensä, keskimäärin. Se on myös yhteydessä varallisuuteen, varakkaammilla on ikäänkuin varaa olla solidaarisempia. Kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea tunneasia, kuten suhtautumisessa seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksiin.
Työväenlauluissa on joitain, jotka pitäisi haudat historiaan aikansa tuotteina.
Ja Soinia minä häpeän. hänen kauheaa kuvakieltään ja sitä, miten hän puhuu omistaen 'kansasta'.
Olen ajatellut, että jos nimeän itseni vapaaksi humanistiksi, niin se pitää. ;)
Kaikista puolueista löytyy jotain arvosteltavaa.
PoistaSinä korostat tiedon tason merkitystä maahanmuuttoon suhtautumisessa. Tiedon lisäksi oma kokemus voi olla niin kipeä, ettei sen läpi enää jaksa uskoa elämän kantavan ihan noin ja vain. Minä näen maahanmuuton muunkinlaisena ilmiönä kuin vierailuina toisessa kulttuurissa ilmastoidulla autolla ajellen. Köyhien ihmisten maahanmuutto ei ole niille köyhille ihmisille pelkkä tunneasia. Kyse on vieläkin enemmästä kuin tunteista. He lyövät elämänsä likoon.
Solidaarisuudesta höpöttävät ihmiset eivät aina vaikuta kaihtavan tallata toisin ajattelevien ihmisten varpaille.
Kaikki laulut ovat aikansa tuotteita. Sellaisina ne kertovat sekä omasta ajastaan että meidän ajastamme.
Minun ei tarvitse hävetä eikä pelätä Soinia. Hän on ammattipoliitikko, joka vetää omaa linjaansa ja vaikuttaa nauravan niille poliitikoille, jotka ovat jämähtäneet akateemiseen puheenpartensa vangeiksi ja muuttuneet kuulijoilleen vieraiksi euroselittelijöiksi.
Mitähän Soini tuumaisi sinun vapaasta humanismistasi, joka näyttäisi niin kavahtavan erilaisia näkemyksiä?
Mutta sinähän olet juuri värittänyt tuon saman tietotasotilaston: "Myönteisen suhtautumisen todettiin olevan yhteydessä korkeaan maahanmuuttoon liittyvään tietotasoon."
PoistaMyös tänään uutisissa kerrottiin tutkimuksesta, joka vahvistaa tämän. Nuoret, koulutetut kaupunkilaisnaiset suhtautuvat myönteisimmin maahanmuuttajiin. Kommenttini koski siis suomalaisten asenteita, ei maahanmuuttajien.
Monilla maahanmuuttajilla ja varsinkin pakolaisilla on henki kyseessä. Kuulostaa ihan siltä, että sinä luulet minun suhtautuvan negatiivisesti maahanmuuttajiin. Asia on aivan päinvastoin. Olen ollut tukijanakin eräälle somalitytölle. Tiedän, että heillä on vaikeaa. Minusta meidän pitää ottaa Suomeen paljon enemmän pakolaisia.
Kyllä nyt on aihetta kavahtaa näkemyksiä, joita Olli Immonen ja Jyväskylän patriooteiksi itseään kutsuvat äärioikeistolaiset ovat esittäneet.
Soini on antanut terrorismin pesiytyä puolueeseensa. Puolet jäsenistä on rasisteja. Ei olisi ehkä kannattanut rakentaa jytkyä heidän avullaan.
Minun mielestäni ei saa olla niin suvaitsevainen että suvaitsee suvaitsemattomuutta. Muutoin arvostan hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Arvostan monia näkemyksiä, joista en ole samaa mieltä, mutta mitään tuhoavaa en voi arvostaa.
Luulen, että sinä olet jotenkin käsittänyt minut ihan väärin. Olen ollut vappumarsseilla. Pidän joitain lauluja aikansa eläneinä, liian hurmeisina nykypäivään. Jotkut taas toimivat edelleen.
Oranssilla värjätyt alueet teksteissäni ovat lainauksia puheena olevasta kirjasta. Niinpä tässä tapauksessa – kuten olen kirjoittanut – kyseessä on katkelma Puhakan tekstistä. Olen itse hieman kritisoinut sen sisältöä jatkona olevassa kappaleessa, jossa huomautan, että Perussuomalaisissa on eri tutkimusten mukaan väkeä poliittisen kentän monilta laidoilta. Niinpä toteamus, jonka mukaan poliittisen kentän keskellä tiedetään maahanmuutosta vähemmän, kertoo vain osaksi Perussuomalaisista. (Ne muut värjätyt kohdat tekstissäni sisältävät pääosin minun omia näkemyksiäni: vihreä poliittisen kentän muutoksista ja vispipuuronpunainen lisäksi työväenlauluista. Olen värjännyt ne, koska ne eivät pääosin suoranaisesti liity puheena olevaan kirjaan.)
PoistaSuurin osa nuorista koulutetuista taitaa olla nykyään naisia, jotka todennäköisesti pyrkivät hakeutumaan työhön kaupunkeihin, mieluiten eteläiseen Suomeen. En uskalla ruveta arvailemaan mistä heidän muita myönteisempi asenteensa johtuu. En tiedä.
Elämänsä likoon laittamisella tarkoitan, että onkohan Suomi hyvä maa maahanmuuttajille? Minä olen asunut reilut 20 vuotta Siilinjärvellä, jonne muutin kaukaa Kuopiosta (20 km), ja vieläkin tunnen, että minuun suhtaudutaan kuin muukalaiseen. Pitkäaikaistyöttömänä näen maahanmuuttajat kuuluvaksi samaan ryhmään itseni kanssa. Kun sinulla ja minulla on myönteinen asenne maahanmuuttajiin, on se tietenkin hyvä asia. Nyt on mielästäni kyse siitä miten monelta muulta tällainen asenne löytyy ja mitä kaikkea suomalaiset ovat tositilanteessa valmiita vastaanottamaan. Onko oikein kutsua vieraita kylään, jos peräkamarissa odottaa vihamielinen räksyttäjä? Onko Suomi kypsä ottamaan maahanmuuttajia vastaan? Vahvasti epäilen ettei ole. Siitä todistanee maahanmuuttajien halu hakeutua täältä eteläiseen Suomeen tai Ruotsiin.
Miten vakavasti pitää suhtautua yhden ihmisen nettikirjoitukseen? Tänä aamuna SDP:n suureen vaalitappioon puheenjohtajana ohjannut Eero Heinäluoma totesi, että asiaan tulee suhtautua vakavasti. No, olkoon. Mutta miksi sitten Heinäluomasta tehtiin vaalitappion jälkeen eduskunnan puhemies? Miksei sellaiseen tappioon suhtauduttu vakavasti? Kaikesta huolimatta hänen annettiin vielä yrittää. Tämä ei ole pelkkä vitsi! Pitää nähdä sekin, missä määrin vahvat mielipidehyökkäykset Perussuomalaisia vastaan ovat vain kätkettyä kademieltä, jota oma huono vaalimenestys aiheuttaa. Perussuomalaisten kompastumista odotetaan monella taholla kieli pitkällä. Epäreiluus on epäreilua kohdistuipa se kehen tahansa.
Suvaitsemattomuus suvaitsevaisuuden puolesta on huono valinta. Taannoinen mielenosoitus Perussuomalaisia vastaan vaikutti kovin aggressiiviselta. Ei ole oikea tie aloittaa karjumista ja leimaamista toisella tavalla ajattelevia vastaan. Se ei ole mitään dialogia. Se ei ole rakentavaa vaan nimenomaan tuhoavaa käytöstä.
Kyllä tuohon kirjoitukseen on suhtauduttava vakavasti. Kyseessä ei ole pelkkä nettikirjoitus. Se kirjoitus nosti esiin vaarallisia asioita.
PoistaSVL:n jäsen on rehvastellut toimittajalle, että heidän aatteensa tulee menestymään, koska tukijoita löytyy eduskunnassakin. Kun Immosen poseeraamista näiden uusnatsien kanssa Eugen Scaumanin haudalla oli hämmästelty ja epäilty olevan haitallista uralle, niin Immonen oli todennut, että näiden kanssa homma sujuu, toisin kuin niiden, jotka vain puhuvat. Ja Immosen vaimohan on blogikirjoituksessaan maininnut, että Soini alkaa olla heikko johtaja.
Käsittääkseni Kansalaistorin tapahtumassa monikulttuurisuuden puolesta ei huudettu muille kuin Matias Turkkilalle, joka tuli tietoisesti provosoimaan. Sekin palaute oli tietenkin väärin. Parempi olisi, jos olisi annettu hänen kieroilla ihan rauhassa ja katsottu vain kummisssaan, että ihanko totta, näinkö olet kameleonttimaisesti yhtä aikaa montaa mieltä.
Nollatoleranssi suvaitsemattomuudelle on ainoa oikea linja.
Ja SVL on nyt näyttänyt Jyväskylässä, että kyllähän heiltä asiat sujuu, taannoin kirjastossa ja nyt kaupassa. Ei ollut puhetta, oli tekoja.
PoistaEikö sinusta tätä saa kavahtaa? Eikö näiden erilaisia näkemyksiä omaavien varpaille saa astua?
Haluaisin kovasti ymmärtää, mitä sinä vastauksessasi tuohon ensimmäiseen kommenttiini tarkoitit. Se tuntui ynseältä moitteelta "solidaarisuuudesta höpöttävälle ihmiselle". Olen höpöttänyt, mutta olen tehnytkin paljon solidaarisuustyötä.
Minusta vaikuttaa siltä, että sinä sotket tahallasi asioita. Ensinnäkin se mielenosoitus Helsingissä järjestettiin ennen Jyväskylän mielenosoitusta. Minä en näistä Schaumanin haudalla käynneistä tiedä mitään muuta kuin mitä nyt kirjoitit. Myöskään Immosen vaimosta en tiedä yhtään mitään. Meille ei tule muuta kuin ilmaisjakelulehdet, enkä viitsi seurata päivänpolitiikkaa muuten kuin tv-ohjelmista joskus. Ei tähän keskusteluun kannata koko maailman asioita ympätä. Sitä paitsi sinun kirjoitustasi tulla läsöttää sellainen määrä, ettei kaikkeen vastaaminen ole mielekästä tällaisessa ympäristössä. Netistä katselin Ylen sivuilta parin minuutin koosteen Helsingin mielenosoituksesta ja siinä Vihreitten kansanedustaja kyllä minun mielestäni karjahteli viestiään Timo Soinille.
PoistaTuossa kirjoituksessani kuten näissä kommenteissakaan ei ole kyse sinun blogien ulkopuolisista tekemisistäsi, koska en voi niistä yhtään mitään tietää. Usein vaikuttaa, että kommenteissasi sinulla on taka-ajatuksia, jotka eivät ole niin lämpöisiä kuin esität. Sitä paitsi solidaarisuudesta kirjoitin siinä yhteydessä, kun sinä olit maininnut että "varakkaammilla on ikäänkuin varaa olla solidaarisempia". En arvannut että tarkoitit juuri itseäsi niillä varakkaammilla. Onneksi olkoon kun olet niin hyvissä varoissa. Niin, nythän sinä taisit edellisessä viestissäsi epäsuorasti myöntää sen varpaille astumisen tässä asiassa? Juuri edellisessä kappaleessa, ennen kuin kysyt solidaarisuudesta. Hoh-hoh...
Minä kannatan väkivallatonta vastarintaa. Sellaista Martin Luther King -tyyppistä, johon kai Helsingin mielenosoituksessa oli alunperin pyritty. Se että siitä Helsingin mielenosoituksesta välittyi niin vihamielinen kuva, saattaa olla tiedonvälityksen tuottamaa näköharhaa. Toisaalta voimakkaat kannanotot luovat sen vaikutelman, että ihmisillä on tarve vihata jotakin tahoa, jota saa laillisesti vihata ja jota on hyväksyttyä vihata. Ei ole hyvä se. Noitavaino tulee mieleen. Varsinkin jos kyse on Perussuomalaisista puolueena.
Tämä nk. fasistijoukkio ei taida olla kovin suuri. Norsupyssyn sijasta poliisin puhuttelu taitaisi riittää. Vauhkoontua ei kannata.
Minä inhoan sanaa jytky. Jos puolue käyttää virallisesti sellaista sanaa, kertonee se heidän älykkyydestään jotakin.
VastaaPoistaMinä en inhoa sanaa jytky.
PoistaJos sinun mielestäsi kielenkäyttö kertoo jotain älykkyydestä, ovatko älykkäitä poliitikot, jotka puhuvat julkisuudessa monille äänestäjille vierailla ja ylenpalttisen monimutkaisilla käsitteillä?
Puhakan kirjassa siteeratun tutkimuksellisen teoksen mukaan Perussuomalaiset houkutteli sekä äänestäjiksi että kansanedustajiksi nuoria ihmisiä, sellaisia 1960-luvun jälkeen syntyneitä. On hyvä, että ihmiset alkavat seurata politiikkaa, on hyvä, että he haluavat vaikuttaa äänestämällä ja asettumalla ehdokkaiksi vaaleihin. Se on kansanvaltaa. Eihän kirjallisuudenkaan pitäisi olla pelkästään kirjallisuuden maisterien kirjoittamaa? Kuten eivät ole kaikki lukijatkaan kirjallisuuden maistereita, voin omasta puolestani vakuuttaa.
Eivät. Se kertonee ehkä vielä vähemmästä älykkyydestä.
VastaaPoistaEnkä sano muuten mitään persuista, mutta jostakin syystä tuon sanan käyttö antaa minulle huonon vaikutelman.
No, osasitpas, Serentis, olla pidättyväinen, kun et persuista mitään...
PoistaEhkä haluat vielä täsmentää kantaasi tuon älykkyystoteamuksesi suhteen. Yritän kovasti olla reilu. Ihan näin merkonomipohjalta.
En seuraa suomalaista politiikkaa niin paljon, eikä ole äänioikeutta, että viitsisin sanoa puoluiesta enempäänsä. Huomasin monesti kuvitelleeni asioita ruotsalaisesta puolueesta suomalaisen vastaavan perusteella, mutta eiväthän ne mene yksi yhteen. Siksi en mitään sano, kun en mitään varmuudella tiedä. Vain sen, että antoivat jytkysanalla minulle huonon kuvan itsestään. En kertakaikkiaan tykkää siitä ja se ei anna älykästä vaikutelmaa, ihan vain perustuen siihen, minkä tunteen se sana antaa.
PoistaPäättelen vastauksesi perusteella, että kommentissasi 2. elokuuuta 2015 klo 22.52 et puhu Perussuomalaisista vaan viittaat sillä minuun ja muihin lukijoihin, joilla ei ole kirjallisuuden maisterin tutkintoa. Mainitsemaani kommenttiasi edeltävän kommenttini lopussa olin todennut seuraavasti:
Poista"Eihän kirjallisuudenkaan pitäisi olla pelkästään kirjallisuuden maisterien kirjoittamaa? Kuten eivät ole kaikki lukijatkaan kirjallisuuden maistereita, voin omasta puolestani vakuuttaa."
Tulkitsen siis, että vastasit kommentissasi juuri em. huomiooni vastatessasi:
"Eivät. Se kertonee ehkä vielä vähemmästä älykkyydestä.
Enkä sano muuten mitään persuista, mutta jostakin syystä tuon sanan käyttö antaa minulle huonon vaikutelman."
Anteeksi, mutta sinä olet Ketjukolaaja ymmärtänyt Serentiksen viittauksen väärin. Tiedän, että minulla on porttikielto, mutta lue nyt kuitenkin tämä.
PoistaSerentis viittaa sinun kommenttisi ensimmäiseen kysymykseen, ovatko monimutkaisilla käsitteillä puhuvat älykkäitä. Ja hän vastaa, että sellainen puhe on vielä vähemmän älykästä kuin ruman persu-sanan käyttö. Monet kommentoijat etenevät näin, järjestyksessä. Siihen loppuun on ihan turha vastata, koska mehän tiedämme, ettei kirjoittamiseen ja lukemiseen tarvita maisterin papereita. Se oli kai sinulta retorinen kysymys, johon on vain yksi vastaus.
Minä olen niin pahalla mielellä siitä, että sinä otit tämän keskustelun hnekilökohtaisesti. Olen tottunut väittelemään rauhalllisesti, henkilökohtaisuuksiin menemättä, kaikista asioista, politiikasta, uskonnosta ym. ja omia mielipiteitäni on kyseenalaistettu monesti.
Olen myös aina kiitollinen, jos joku kommentoi blogissani, enkä siksi ymmärtänyt vihaiseksi muuttuvia vastauksiasi ja sitä, että en saisi kommentoida.
Tämä oli nyt kerta kiellon päälle ja viimeinen, kun kerran niin toivot. En läsötä enempää.
Heippa!
En minä ole vihainen enkä rasisti enkä fasisti. Sen sijaan olen väsynyt ihmisiin, jotka tekevät itsestään oman elämänsä simonwiesenthaleja jahtaamalla fasisteja ja rasisteja sielläkin missä heitä ei ole.
PoistaAnnoin Marjatan sanoa viimeisen sanan ja lahjakkaana ihmisenä hän sanoi vielä toisenkin viimeisen sanan ja piilotti sen tänne keskustaan.
Heipä hei!
Anteeksi epämääräinen vastaukseni, aloitin vastaamaan sinun kommenttisi alusta, eli kommentoin hienoja sivistyssanoja käyttäviä poliitikkoja. On helppo piiloutua hienojen sanojen taakse, joita ei ehkä itsekään ymmärrä.
PoistaKirjailijallisuus osaan en kommentoinut mitenkään.
Selityksenne on hyväksytty.
PoistaPerussuomalaiset houkuttelivat mukaan politiikkaan paitsi vasemmistolaisia maalta niin myös väkivaltaista ja muukalaisvihamielistä porukkaa kaupungeista. Tuo jälkimmäinen osa on nyt riesana ja puolue saattaa jakautua. Soinin kiltti linja ei enää kelpaa jyrkälle laidalle.
VastaaPoistaOnhan se jytky nyt ihan kauhea sana, mötkäle, murikka, kuulostaa ihan kakkapökäleeltä. Ja persu - olen kuullut Sonin itsensäkin käyttävän sitä puheissaan - persus tarkoittaa takapuolta.
Olen jo aikaisemmin koettanut korostaa yöunien merkitystä. Puolenyön jälkeen ei ole ihmisen hyvä netissä kirjoitella. Voi vaikka sortua käyttämään alatyylisiä ilmauksia...
PoistaVuonna 2008 näköjään on ilmestynyt Timo Soinin poliittinen henkilöhistoriateos Maisterisjätkä. Ehkä ”jytky” näyttäytyy jotenkin ymmärrettävämpänä tältä pohjalta? Nuorsuomalaisia muistaakseni nimitettiin myös jollain ilmaisulla, nyt en saa vain mieleeni mikä mahtoi olla...
Jotkut osaavat kuules nukkua päiväunia! ;) Olen kielellisten pohdintojeni takana näin iltapäivälläkin.
PoistaAiemmin mainitsemaasi kapulakieltä käyttävät käsittääkseni sellaiset henkilöt, jotka eivät ole itse ymmärtäneet kunnolla asian sisältöä, vaan puhuvat varmuuden vuoksi "paperista". Kokemattomat poliitikot, kuten Tanja Karpela aikoinaan, harrastavat usein tätä. Jos ymmärtää asian, niin sen osaa selittää, mutta ei siihen nyt mitään Soinin harrastamia ihmeellisiä venkoiluja tarvita. Joskus olisi parempi sanoa asia suoraan kuin jatkuvasti vitsaillen.
Sanon sitten suoraan, että pidä Marjatta kuule vaikka loppuvuosi taukoa tähän blogiin kirjoittelusta. Saat käydä lukemassa, mutta kirjoita kommentit vaikka jonkun toisen blogiin niin minun ei tarvitse niitä nähdä.
PoistaOk, minä luulin, että me keskustelimme. Olen pahoillani, että olenkin häirinnyt.
PoistaTuolla ylempänä pohdit onko Suomi hyvä maa vastaanottamaan maahanmuuttajia, erityisesti kai pakolaisia. Pidättäydyn nyt vastaamasta suoraan kysymykseen (josta voi ehkä päätellä mikä vastaus olisi), mieluummin pohtisin sitä onko kyseessä jokin sisäsyntyinen ominaisuus jonka suhteen on syytä heittää toivo kehityksen mahdollisuudesta maahanmuuttajamyönteisempään suuntaan (ja lopulta ennen kaikkea sisäsiittoisuutta vastaan). No, toisaalla olen jo esittänyt madonlukuja suomalaiselle kulttuurille joten vastaukseni tähänkään ei ole "tietenkään ei" (vaikka se ei myöskään ole "kyllä").
VastaaPoistaEn ole yllättynyt että Siilinjärvellä saattaa kuopiolainen tuntea itsensä muukalaiseksi, vähän sivusta olen ihmetellyt erään tuntemani maaseutukylän elämää jossa sisäisessä hierarkiassa on hyvin tarkkaa keiden isovanhemmat ovat kotoisin seudun isoista taloista, keiden eivät ja keiden isovanhemmat eivät ole lainkaan seudulta kotoisin (no, tiedän toki myös että kyseisellä kylällä on kunnankin sisällä maine "kylmänä" joten ehkä kyseessä on ääritapaus...mutta sellainen että ei ole tässä elämässä kiirettä muuttaa maaseudulle).
Tosin toiseen suuntaan on myös pakko kyseenalaistaa ajatus siitä että homogeeninen asutus olisi edes mahdollista. Esim. jonkin kulttuuripiirin ihmisten on usein helpompi ja mukavampi asua toisten samanhenkisten kanssa, tällaisille alueille tulee myös tähän kulttuuripiiriin erikoistuneita palveluita jne. Tältä pohjalta on aika luonnollista että esim. maahanmuuttajat suuntaavat halukkaasti suurempiin kaupunkeihin...(jos olisin vaikka muslimi ja minun pitäisi valita haluanko asua paikassa jossa on moskeija vai paikassa jossa ei ole moskeijaa, niin aika helposti sitä kallistuisi ensimmäisne vaihtoehdon puoleen)
Ja vaikka kokonaisuuden kannalta olisikin kiva ajatella että nimenomaan pitäisi pyrkiä gettoutumista vastaan, niin se asettaa aika raakoja vaatimuksia yksilöille, että pitäisi osoittaa kovaa pioneerihenkeä ja kaventaa oman henkilökohtaisen onnellisuuden pyrkimyksiä...joissain sitä on ja jotkin yhteiskunnalliset olosuhteet tuota tukevat, mutta aika monessa ei ole.
Ihan aluksi huomautan, että tarkoitin todellakin kaikkia maahanmuuttajia enkä pelkästään pakolaisia. Minusta tuntuu, että saattaisi olla paikallaan ylipäätään puhua aina vain maahanmuuttajista - siis ei siirtolaisista, siirtotyöläisistä tai immigranteista. Kaikki Suomestakin lähteneet ovat maahanmuuttajia siinä maassa, johon he asettuvat. Siksi olen lukenut suomalaisten maahanmuuttajien kertomuksia, suomalaisillahan on varsin hyvä maine maailmalla. Heidän kokemuksiensa pitäisi siis olla siitä parhaasta päästä.
PoistaTänään loppuun lukemani kirjan mukaan Ruotsiin Skövdeen saivat suomalaiset suomen kielen opetuksen peruskouluun, jota sitten talouden tiukentuessa alettiin ajamaan alas. Lopulta suomen kielen opetus loppui siihen, että kun sitä annettiin vain yhdessä koulussa koulupäivän päätyttyä, johon kouluun kyyditys oppitunteja varten muista kouluista lopetettiin, loppui myös opetus.
Kun olen lukenut suomalaisten maahanmuuttajien elämästä vierailla mailla, on se elämä asettanut lujille juuri ne maahanmuuttajat. Haluatko sinä sitä? Minä en tahdo kannattaa maahanmuuttoa vain periaatteessa. Olisi hieno asia, jos ihmiset olisivat suvaitsevaisia. Samalla tavalla olisi hieno asia, jos tuotannontekijät voitaisiin jakaa kaikkien kesken ja ihokkaat myös jos on ylimääräisiä. Ihmisellä saa ja pitääkin olla unelmia, mutta on myös syytä miettiä sitä, kuka maksaa sen hinnan niitten unelmien toteuttamisesta. Maahanmuuttajako?
Olen kuullut ihmisten itse kertovan, miten tylysti he ovat kohdelleet maahanmuuttajia. En ihmettele, että he lähtevät täältä pääkaupunkiseudulle tai Ruotsiin. Tosin Ruotsin tasa-arvoisuuskin taitaa kohdistua vain tiettyihin kielivähemmistöihin. Ja gettoihin en halua ihmisiä sulkea, mutta ymmärrän sen, että vaikkapa Saksassa turkkilaiset ovat halunneet asettua asumaan samoille seuduille keskenään. Ihmisen on hyvä pitää huolta juuristaan.
Henkilökohtainen kokemukseni maahanmuutosta liittyy veljeeni, joka eli maahanmuuttajan elämää länsimaisessa sivistysvaltiossa, joka suhtautui maahanmuuttajiin erittäin myönteisesti. Likemmäs kolmekymmentä vuotta sitten kannoin veljeni tuhkauurnan kotiin Kuopion syväsatamasta, jonne uurna oli lähetty. Minulla on vieläkin sen asian suhteen paha olla. En halua kenenkään kokevan sellaista.
Termistö on aika laaja ja monimutkainen, osittain päällekkäinen ja samoin sitä usein myös käytetään väärin...että milloin puhutaan kaikista maahanmuuttajista, milloin pakolaisista, milloin mamutaustaisista jotka ovat kuitenkin Suomessa syntyneitä tai käytännössä koko elämänsä kasvaneita, milloin Suomessa pitempään asuneista etnisistä ja muista vähemmistöistä joiden elämänkokemuksissa on kuitenkin vertailtavaa maahanmuutolle, milloin etnisistä suomalaisista jotka ovat muuttaneet ulkomaille jne. Eri ryhmillä ja yksilöillä voi olla hyvin erilaisia kokemuksia ja toisaalta taas hyvin samanlaisia.
PoistaKoska pidän altistumista erilaisille kulttuureille ja ajatustavoille kategorisesti tavoiteltavana asiana niin pidän myös maahanmuuttoa hyvänä välinearvona, vaikka se ei helppoa olisikaan kenellekään. Ja samalla tunnustaen että osa ihmisistä sopeutuu paremmin ja osa huonommin muukalaiselämään (ja valitettavasti olosuhteet eivät aina mahdollista valikoimista näiden välillä...)
Eli olen tietysti jyrkästi eri mieltä kaikenlaisten aitosuomalaisuusintoilijoiden kanssa, mutta toisaalta en myöskään juuri arvosta niitä hymistelijöitä jotka tuntuvat korvaavan ajattelun toiveajattelulla...(ja olen myös suunnattoman hämmentynyt "suvaitsemattomuutta ei pidä suvaita"-ajattelusta, koko sisäisen paradoksin lisäksi olen liian monta kertaa nähnyt tätä sanovien henkilöiden itse kykenevän valtaisaan suvaitsemattomuuteen itse tai sietävän hätkähdyttävän suvaitsemattomia mielipiteitä silloin kun niiden esittäjä on kaveri. Tuntuu siltä että kyseinen lause on enemmän ajattelun laiskuutta kuin mikään oikea periaate.)
(omat kokemukseni aiheesta on muutama ulkomailla vietetty vuosi, eikä ole poissuljettua etteivätkö ne voisi saada jatkoa tulevaisuudessakin, ja nykyisellään Suomessa varsin monikulttuurisen yhteisön piirissä hengailu, jota kautta on nähnyt ja kuullut myös kaikenlaista omien kokemusten lisäksi...)
Puntaroit sitä, että on olemassa erilaisia vähemmistöjä. Näin on. Esimerkiksi savolaiset ovat vähemmistö Suomessa. Sen huomaa liikkuessaan Savon ulkopuolella, kun suunsa aukaisee. Samoin kuuluvat valtakunnallisesti vähemmistöön kutakin poliittista puoluetta äänestäneet, koska millään puolueella ei ole enemmistöä eduskunnassa. Kaikkien muitten ihmisten lailla olen tietoinen siitä, että maahanmuuttajille syntyy Suomessa lapsia ja että lapset oppivat nopeammin suomea kuin vanhempansa. Olen myös lukenut suomalaisten maahanmuuttajien elämästä muutamia teoksia, joitten kertoman mukaan uuden kielen oppiminen ei käy aina niin kivuttomasti lapsiltakaan. Jotkut vain raahautuvat muun porukan mukana koulunsa läpi.
PoistaYhdysvallat on käsittääkseni maailman monikulttuurisimpia maita. Siellä on saavutettu suuria asioita 1960-luvulta näihin päiviin mitä tulee rasististen asenteitten poiskitkemiseen. Silti siellä vielä nykyäänkin on mellakoita. Asenteet eivät muutu nopeasti, pahimmassa tapauksessa eivät koskaan.
Äsken soitin Siilinjärven kuntaan ja kysyin suoraan tilastotietoa tätä nyt puheena olevaa maahanmuuttaja-asiaa koskien. (Tässä tosin pitäisi keskustella kirjasta, jonka luin!)
Vuonna 2014 Siilinjärvi näytti tältä:
Asukkaita 21 567
Pääkielenä:
suomi 21 314 (98,83 %)
ruotsi 12
muu 241
Siilinjärvellä siis todellakin on maahanmuuttajia, joista suurimmat ryhmät lienevät venäläiset ja virolaiset (oma arvaukseni). En usko, että Siilinjärven kunnan toimesta olisi mitenkään rajoitettu maahanmuuttoa.
Wikipediasta äsken luin, että puhtaassa etanolissa eli väkiviinassa on prosentteja 96. Siilinjärvellä on siis luonnonmenetelmin saatu aikaan prosenteissa ilmaistuna homogeenisempi väki kuin on puhdas väkiviina.
Olen siilinjärveläinen, olen siis nähnyt maailmaa, johon sopisi uusia ihmisiä vaikka kuinka paljon. Epäilen kuitenkin, onko tämä paikka maahanmuuttajan silmin kovin vetovoimainen. Eikä Siilinjärvi ole ainut tällainen paikkakunta Suomessa.
Miten alle kahden prosentin hajanainen ja eri kulttuureista tulevien ihmisten joukko pitää yllä juuriaan, millaiseksi muodostuu heidän identiteettinsä? Eikö olisi syytä tarkastella maahanmuuttoa ennen kaikkea köyhän maahanmuuttajan näkökulmasta! Kuka todella kannattaa maahanmuuttoa, jossa ihminen tuodaan Suomen kaltaiseen ilmastoltaan hyvin karuun maahan asumaan betonisessa mehiläiskennossa, jossa hänellä ei ole mitään tekemistä ja työpaikkakin jää haaveeksi?
Sen verran olen katsellut uutisia, että Eurooppa on maahanmuuton suhteen samantapaisen, mutta erisuuntaisen ilmiön edessä kuin oli rautaesiripuntakainen Eurooppa reaalisosialismin romahtaessa. Ihmiset pakenevat läntiseen Europpaan sellaisella voimalla, ettei sitä tulvaa estä Rooman valtakuntakaan. Kreikan talouskriisi on pikku juttu tämän uuden kansainvaelluksen rinnalla.
Maahanmuutto Eurooppaan vaatii uudenlaisia toimia, ihan uudenlaisia rakenteellisia ratkaisuja, joissa maahanmuuttajat huomioidaan köyhinä ihmisinä, jotka tarvitsevat apua enemmän kuin Euroopan köyhät ihmiset! Mitä silloin tapahtuu siilinjärville ympäri Eurooppaa, se on viisasta yrittää ratkaista samalla kertaa maahanmuuton synnyttämien valtavien uudistustarpeitten kanssa. On tullut aika koplata yhteen Euroopan köyhien asiat. Minäkin kuulun siihen joukkoon.