perjantai 20. maaliskuuta 2020

Anton Tšehov: Lokki

Venäjän kirjallisuuden suuri Tšehov (1860 – 1904) kirjoitti n. vuonna 1896 ensi kertaa esitetyn näytelmän nimeltä Чайка. Luin Jalo Kaliman näytelmästä laatiman suomennoksen nimeltä Lokki. Näytelmä esiintyy kirjassa, jossa on myös ison T:n näytelmä Kolme sisarta. Kirjan alkuun on sijoitettu Eino Kaliman kirjoittama esipuhe Anton Tšehov näytelmäkirjailijana.

Tämäkin näytelmä sijoittuu venäläiselle maatilalle, jonka viljelyksiä hoitaa tilanhoitaja, joka asuu tilalla perheineen. Tiluksilla sijaitsevan talon omistaa alta viisikymppinen nainen, joka elää menneisyydessä, suurena näyttelijädiivana. Hänen poikansa elättelee toiveita kirjailijan urasta ja naapurin neidon rakkaudesta. Näyttelijättären veli asuu myös talossa, hän on aikansa haaveillut jostain, nyttemmin hän toivoisi pääsevänsä käymään kaupungissa, mutta ei pääse.

Kellään hahmoista ei ole rahaa haaveisiinsa. Ilmeisesti koko seudulla jäljellä ovat vain maatilat, joilla voi elää, jos on valmis tulemaan toimeen kädestä suuhun meiningillä. Ihmiset mieluilevat toinen toisiaan, mutta rakkaustoiveet eivät käy yksiin, rakkaus on heille kärsimystä erossa siitä, jonka he todella haluaisivat, korvikkeet eivät heille riitä.

Kirjailija-poika ampuu lokin, kauniin linnun järven rannalta. Poika rakastaa nuorta neitoa, joka rakastuu toiseen ja ottaa lokin omaksi tunnuksekseen, tiedä häntä miksi. Lopuksi pelataan lottoa illan viihdykkeeksi. Ei kumminkaan eurojackpottailla. Häitä ei saada, mutta kirkonmenot ovat luvassa kumminkin.

Hienosti kirjoitettu näytelmä. Lieneekö Tšehov tuntenut kehittäneensä sen myötä formulan, jota toistamalla hän pyrki vielä johonkin, joka jää minulle epäselväksi. Eiköpähän tämäkin olisi riittänyt? Tšehov kirjoitti vielä kolme samantyyppistä näytelmää, jotka olen jo lukenut. Niin että tämäpä tästä.

Näytelmä + esipuhe käsittävät 107 sivua kirjasta. Luin eilen esipuheen ja aloitin näytelmää, mutta väsähdin jo parin sivun jälkeen niihin rasittaviin venäläisiin nimiin. Katselin elokuvan Seitsemäs sinetti ja vietin muutenkin vaparia lukemisesta. Tänään aamupäivällä luin tämän näytelmän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti