Brechtin
runot ovat helppotajuisia, ne kutsuvat ajatusleikkiin, jolla on
yleensä selkeä suunta – kirjoittajansa
maailmankatsomuksen mukaisesti vasemmalle, kohti tasa-arvoisempaa,
oikeudenmukaisempaa veljeyden maailmaa ja lopulta kohti
ystävällisyyttä ja lempeyttä. Joissakin
kaupunkiaiheisissa runoissa vaistoan marxilaisen teorian siitä,
miten sosialismi valloittaisi ensiksi kaupungit, joissa oli paljon
köyhää väestöä ja toisaalta myös
paljon mahdollisuuksia hankkia tietoa asioista. Opiskelun ylistys,
runo, jonka Agit Propin ponnekas esitys aikanansa teki kuuluisaksi
(tosin eri käännöksenä), kehottaa köyhiä
opiskelemaan, sillä kirja on ase. Brita Polttilan käännöksenä
säkeistöjen lopun mahtipontinen vetoomus kuuluu:
Sinun
on astuttava johtoon.
Kun
taas Agit Prop laulaa Hannu-Pekka Lappalaisen käännöksessä
(Oppimisen ylistys), jonka sävelsi Eero Ojanen: ”Sinun
täytyy astua johtoon!”
Mutta
eivät runot sentään yksinomaan poliittista
kehottamista sisällä. Ensimmäinen runo Aamuinen
puhe Griehn-nimiselle puulle on enempi sellaista
keskeislyriikkaa, joka kertoo taiteilija Brechtin tuskasta, jota
taidemaailman tähti kantaa sisällään rakastamansa
maailman kansalaisena. Runoilija kertoo, ettei saa yöllä
unta, ulkona myrskyää ja Griehn-niminen puu huojuu kuin
juopunut apina, niin että vielä aamulla sen oksilta tippuu
kyyneleitä. Runoilija kuitenkin oivaltaa, ettei myrsky yltäisi
talojen keskellä kasvavaan puuhun, ellei se nousisi ympäristöään
korkeammalle. Myöhemmin, runossa Jumalan iltalaulu, itse
Isäjumala kuuntelee kosmista koraalia, josta erottuu myös
Bert
Brechtin ihmeen ihania lauluja, Bert Brechtin joka on pahassa
pulassa.
Laulujen
alkuperäisestä ihanuudesta on vaikea ihan tarkkaan selkoa
saada, ainakin jotkin suomennokset ovat loppusoinnillisia, jotkin
taas vapaassa mitassa. Elvi Sinervon suomennos Arkkiveisu
Puukko-Mackiestä soi mielestäni aika nätisti.
Verta
tihkuu leuat hailla
kun
se verta vuodattaa.
Puukko-Mackie
hansikkailla
työnsä
jäljet verhoaa.
Poliittisten
ja kauniitten laulujen lisäksi runoista löytyy pohdintaa
elämän tarkoituksesta tai tarkoituksettomuudesta ja
kaikesta huolimatta ihmisen elämää kohtaan tuntemasta
rakkaudesta. Vaikka elämä tuo ihmiselle vain tyhjyyttä
ja kylmyyttä, ei hän luopuisi siitä millään.
Tyly tyrmäys on luvassa myös runosarjassa Lukukirjasta
kaupunkilaisille:
Teidän
on opittava aakkoset.
Tässä
ovat aakkoset:
Kyllä
teistä selvä tehdään.
Älkää
turhaan miettikö mitä sanoisitte:
ei
teiltä kysytä.
Toisaalta
Brechtin voisi olettaa asettuvan nk. bernsteinilaisen sosialismin
kannalle taidekäsityksensä perusteella (!). Runon Kestävien
teosten rakennustavasta osa I
alkaa seuraavasti:
Miten
kauan
teokset
kestävät? Ne kestävät
kunnes
ovat valmiit.
Niin
kauan kuin niistä on vaivaa
ne
eivät katoa.
Keskeneräisyys,
epätäydellisyys ja niitten aiheuttama (myönteinen)
päänvaiva on Brechtin runon mukaan perusedellytys
taideteoksen arvon kestävyydelle.
Runovalikoiman
loppupuoli koostuu sodanaikaisen maanpaon sävyttämistä
teksteistä. Niissä nimitellään jotakuta
maailmanpolitiikan hahmoa ”Töhertäjäksi” sekä
ilmaistaan henkinen tuki saksalaisille sotureille, rakkaille veljille, jotka tuhotaan
Smolenskissa murhapolttajina. Brecht käväisi maanpakonsa
aikana myös Suomessa ja kohtasi kansan, joka vaikenee
kahdella
kielellään.
Sodan
jälkeen Brecht palasi Saksaan ja asettui itäiselle
puolelle. Ehkäpä tästä johtuen alkupuolen runot
vaikuttavat minusta kiinnostavammilta. Sosialismi kun ei niitä
sepitettäessä vielä ollut valmis.
Kirjassa
on 134 sivua ja luin sitä muutaman päivän. Edellä
mainittujen runojen lisäksi muutama muukin tuntui entuudestaan
tutulta kuten Äidilleni ja Hollywood.
BB:n lyriikasta en ennen tätä aamua ole tainnut tietää mitään, ja sain tekstistäsi aika monta ajatusta muun muassa intertekstuaalisuuden maailmaan. Agitprop näyttää yhdistävän BB:tä suureen vallankumousrunoilijaan Majakovskiin, ja piti oikein käydä tarkistamassa, mikä oli perulaisen César Vallejon suhde vasemmistolaisuuteen.
VastaaPoistaJa Agit Propistahan voi vetää melko suoran linjan Ultra Bra:han, jonka soinnissa on samaa raikkauden ja iskevyyden harmoniaa. Tämä Vallejo oli minulle ihan tuntematon suuruus. Näkyy löytyvän pari kirjaa kirjastosta. Pitänee tutustua tässä joku päivä.
VastaaPoistaVastauksessasi tartun erityisesti sanaasi "raikas" - ehkä paradoksaalista, että jotkin tekstisi BB-runonäytteet toivat nimenomaan raikkaan tunnun ne aamulla lukiessani.
VastaaPoistaYksi Vallejon suomentajista on "suuri vasemmistolaiskääntäjä" Matti Rossi. Jos laatisin subjektiivisen listan kymmenestä merkityksellisimmästä runoilijastani, Vallejo olisi listassa ehdottomasti mukana. Silti jouduin aamulla kommenttia kirjoittaessani lunttaamaan hänen nimensä verkosta avainsanoilla minä kuolen Pariisissa.
Olen lukenut Rossin kääntämänä Lorcaa. Ehkä jotain muutakin satunnaisemmin. Tykkäsin Lorcan runoista.
VastaaPoistaOnpa hieno blogi ja paljon yhteyksiä muihin kirjallisuus aiheisiin blogeihin. Mietin että kelaanpas nyt 2 vuotta taaksepäin, että löydän jonkun kirjan jota kommentoida..:) Mutta kun kai olen tätä lukenut, niin kommenttia siis: Brecht. Hyvä, terävä, osaava kirjailija. Minun ajatuksissani hieman töykeähkö (?) luonnekuva peittää kirjallisia ansioita. Enhän minä näin saisi ajatella Lauri Viidastakaan mutta minkäs itselleen voi.
VastaaPoistaMonesta Brechtin tekstistä tykkään todella paljon. Puukko Mack:ien luin myöhään ja etäisesti.. Se on jotenkin Brerliiniläinen kabareemainen saksalainen.. outo omaksua.
Itse rakastin lukemista, mutta sitten alkoi oma elämä vyöryämän; nykyään on pää niin täynnä omaa tekstiä että yleensä kieltäydyn lukemasta romaaneja.
Ja onneksi minun ei enää edes tarvitse kun nyt löysin tämän ja nämä blogit. Kiitos, ja hienoa jatkoa.
Kiitokset kommentista! En ole jaksanut ottautua ja laatia luetteloa kirjoittamistani teksteistä. Kai sille jotain käyttöä voisi olla.
PoistaBlogeista löytyy kyllä paljon mielenkiintoista luettavaa. Jokaisesta jotakin.
Brechtiin tutustuin vähän vahingossa. Tykkäsin kyllä runoista ja Setsuanin hyvästä ihmisestä, jotka lukaisin marraskuussa. Joku päivä sitten mietin, kumman katsoisin mieluummin teatterissa Puukko-Mackien vai Sezuanin (jos tällainen tilanne tarjoutuisi) ja en kyllä osannut päättää. Tykkään tunteikkaista, voimakasaiheisista musikaaleista, mutta myös Sezuanin filosofinen kysymyksenasettelu viehättää.
Niin, ja hyvää Heikinpäivää!
PoistaApuva! Etsin muuatta runoa / laulua. En löydä niin millään netistä. Siinä on kyse muistosta. Jotenkin tähän tapaan "syyskuussa kerran sinenkuultavassa..." ja sitten muistellaan suudelmaa, joka olisi unohtunut "jos taivaalla en nähnyt sitä pilveä". Jotenkin liitän sen Brechtiin. Voi olla täysin väärä liitos!
VastaaPoistaIhan oikein muistelit! Kuuluu olevan Brechtin runo nimeltä "Marie A:n muisto". Lahden kirjaston runotietokannan mukaan teoksessa Verkkaista liikettä: runoja ja runosuomennoksia 1963 - 2000, s. 259. suom. Brita Polttila. Se löytyy myös Brechtin runojen valikoimasta nimeltä Runoja 1914 - 1956 s. 18. Eli juuri tässä yllä puheena olevasta valikoimasta.
PoistaSitten kerron, miten tällainen tieto haetaan netistä: Kun sinulla on tiedossasi jokin noin selkeä osa runosta, tässä tapauksessa kokonainen säe, voit kirjoittaa sen sellaisenaan hakukoneen (esim. google) laatikkoon lainausmerkeillä ympäröitynä. Minä hain runoa kirjoittamalla tuon harvinaisen sanan "sinenkuultava". Kun sillä ei vielä tullut oikeata vastausta, lisäsin inessiivin päätteen -ssa ja sain tulokseksi mm. tuon em. runotietokannan, joka kertoi mistä runo löytyy.
Toinen mahdollinen palvelu on nimeltään "Kysy kirjastonhoitajalta". Se on nettisivusto, jossa voi tosiaankin kysyä kirjastonhoitajalta jotain etsimäänsä tietoa jostain kirjasta, juuri sen tapaista, jota nyt etsiskelit. Vastaus tulee noin päivässä tai parissa vaikka esittäisit vaikeankin kysymyksen.
Kiitos! Hienoa, kun avustit minua. Nyt löydän sen kokonaan. Olen joskus kysellyt kirjastonhoitajalta muita juttuja, nyt jäi tekemättä.
Poista