Altalöytyvässä kirjoituksessa
esiteltyjä roomalaisen varuskunnan raunioita ei taida olla olemassa. Jos jotkut rauniot sopivat kuvaukseen, ne eivät ole tarkoittamani rauniot. Eikä
tietääkseni ole olemassa kirjailijaa, jolle jälkimaailma olisi
antanut allamainitun nimen. Siten ei ole olemassa myöskään hänen
sepittämäkseen väittämääni runokokoelmaa. Kyseessä on
humoristinen kirjoitus. Naurakaa siis vapaasti.
Kuvan palmut huojuvat Kreetalla |
Vuonna 1977 löydettiin
Pohjois-Afrikasta puolivuoristoiselta seudulta muinaisen roomalaisen
varuskunnan rauniot. Rauniot sijaitsevat ilmastoltaan nykyään
varsin kuumalla ja kuivalla, autioituneella alueella osaksi hiekkaan
hautautuneina. Iso osa raunioitten eloperäisestä aineksesta on
aikojen saatossa kivettynyt, joten sitä voidaan tutkia kuin
tiilenmurikoita. Varuskunnan vankityrmän vahtikopista löytyi
yllättäen kivettynyt vartija hapan hymynkare huulillaan. Mies oli
syventynyt lukemaan pergamentille kirjoitettua runokokoelmaa, eikä
hän ilmeisesti ollut huomannut vuosisatojen vierimistä.
Kolmihenkinen erikoisasiantuntijaryhmä sai isolla vaivalla kyseisen
runokokoelman sisältävän kivettyneen pergamentin avattua. Runot
paljastuivat tuntemattoman runoilijan teelmiksi. Runoilijalle
annettiin jälkeenpäin nimeksi Urbanus Kalipostros. Luin kyseisen
runokokoelman, jonka suomensi Roineri Lehmitalas nimellä Delfiinin
kieli.
Vaikutelmani kokoelman runoista ei ole
kovin selkeä. Ymmärsin sanat ja niitten pintamerkityksen, mutta
mitään varsinaista runollista avaruutta niitten kautta ei auennut
eteheni. Voi olla, että kulttuurin erot vaikuttavat asiaan. Antiikin
Roomassahan oli tapana kylpeä tuntemattomien kanssa ja käydä
rupattelemassa julkisissa käymälöissä. Itse en pidä ajan
erilaisuutta niinkään merkitsevänä tekijänä, onhan maailmassa
edelleenkin kansoja, jotka elävät syrjässä siitä sivistyksestä,
jonka tuntomerkkinä toimii runsas sähkölaitteitten käyttö.
Laitan tähän joitakin esimerkkejä
näistä olemattomista runoista, jotta mahd. lukija voi päätellä
niistä jotain tai sitten ei. Runoissa saattaa teemana olla rakkaus
ja muutamat muut ihmisen elämänmenoa sivuavat aiheet, päätelkää
itse.
Esität
olevasi kulunut maitoruukku
mutta
pullean kylkesi delfiinit
näyttävät
minulle kieltään.
* * *
Kohtelet
minua kuin ketounikkoa
joka
polkusi varteen pian kuivettuu
kun
turha kukoistus haihtuu.
* * *
Mikä
on elämä?
Tuuli
kuljettaa murtuneen kiven pölyn
tiilentekijän
lantaan.
* * *
Viikuna
suussa minä nauran
ja
viini rinnalle valuu
kun
hullu symbaali soi.
* * *
Karavaani
toi tullessaan suolaa
toisesta
autiomaasta. Täältä se vie
vettä
keitaitten varjoon.
Lueskelin tätä herkästi kivettynyttä
runokokoelmaa melkein päivän.
Tunnen runoutta huonosti, mutta ihan kuin ainakin osa noista Kalipostroksen runoista olisi haikuja.
VastaaPoistaIhmiselle on hyväksi tuntea itsensä jos ei niin runoutta tuntisikaan. Myös varhainen nukkumaanmeno on suositeltavaa. Riittävä lepo on tärkeää tällaisilla lämpimillä keleillä. Haiku: 5-7-5 tavua/säe.
PoistaKiitos varhaisesta kommentistasi!
Menköön nyt vielä sekin epähumoristinen mielipide, että mikäli nämä Kalipostros-runot muistuttavat sisällöltään joitain haiku-runoja, se johtunee pelkästään siitä, että niin haikuja kuin muitakin runoja kirjoittavat ihmisyksilöt, joitten ajatukset askartelevat näissä rakkaus ja elämän merkitys -aiheissa, eikä niistä aiheista ihan loppumattomasti löydy uudenlaista sanottavaa. Mikäli runojen kirjoittaminen tai niitten kirjoitettujen runojen julkinen esittäminen olisi luvallista ainoastaan kirjallisuutta tarkasti tunteville hemmoille, se rajoittaisi paitsi runojen sepittäjien määrää myös runouden kirjoa ylipäätään. Vaikka olenkin sutaissut näitä tekstejäni melko nopeasti kulloisenkin mielialani mukaan, on tietysti mahdollista, että niistä on löydettävissä tahattomia mukaelmia joittenkin muitten tekstinväsääjien aikaisemmista teksteistä - minun tuntemistani tai minulle täysin tuntemattomista.
PoistaAjattelin vain, että jos ne haikut ovatkin peräisin roomalaisilta,vaikka ne nykyisin tunnetaan japanilaisten omana runoutena. Ihan unohtaa, että nämä ovat itse asiassa sinun tekemiäsi eikä Kalopostroksen.
PoistaTulee nukutuksi pitkät päikkärit eikä sitten osaakaan mennä nukkumaan ennen puoltayötä.
Niin, tämäkin vaihtoehto, että haluaisit ottaa osaa keksimääni kesäiseen hassutteluun, käväisi mielessäni, mutta levoton vereni huuhtaisi sen syrjään ja tuotti ylläolevia ihmekommenttejani. Ehkä tämä kirjoitteluni alkaa jo maistua puulta minusta itsestäni?
PoistaKieltämättä lämmin ja yhä lämpenevä ilma tekee päikkärit hyvin houkutteleviksi ja jopa suositeltaviksi. Valvoin minkäkin eilen illalla pitkään, kun eivät osanneet lopettaa elokuvaa hyvissä ajoin. Tänään olisi sitten luvassa ruohonleikkuuta. Taidan aloittaa jo aamupäivällä.
Kalipostrosta lukisi mielellään enemmänkin. Kirjailijan kreikkalainen nimikin on enteellinen "lähetän hyvää".
VastaaPoistaAhaa. Enpä tiennytkään tuota nimen merkitystä. Itse arvelin tekstien tutkijoitten ja julkaisijain vähän velmuilleen nimeä antaessaan, minä kun näin siinä vain sanakiepin sanoista polis ja kastro.
PoistaJoo, nuo runot sopisivat kesällä vieraan maan puistossa luettaviksi. Niin ohikulkemisen kuin istumisenkin turhuus tuntuu sivuilla vahvana sivuille vilkuilematta. Huom. "istuminen" (tyrmän vartija).