Ilmari Turja: Päämajassa

Kirjan kansikuvassa päämajoitusmestari A. F. Airo ja Suomen marsalkka Mannerheim.

Ilmari Turja (1901 – 1998) oli lehtimies ja kirjailija. Vuonna 1966 tuli julkisuuteen hänen kirjoittamansa näytelmä Päämajassa. Luin Turjan näytelmän kirjana julkaistun version, jonka alusta löytyy kirjailijan laatima Tekijän sana.

Näytelmä kertoo tapahtumista Suomen armeijan päämajassa kesäkuussa vuonna 1944. Turja sanoo näytelmän marsalkan olevan enemmän kirjailijan luomus kuin eräs tunnettu marsalkka. Turja tunsi päämajan olosuhteet ja näytelmän päähenkilöistä hänellä oli henkilökohtainen käsitys, sillä hän oli työskennellyt propagandatehtävissä päämajassa jatkosodan alussa vuoden ajan. Jo tekijän puheenvuorossaan hän kertoo muistavansa päämajasta erityisesti kaksi miestä, päämajoitusmestarin ja marsalkan, joiden välille toisinaan syntyi tahtojen taistelu. Nämä hahmot, ilman nimiä, tehtäviensä ja sotilasarvojensa kautta tunnistettavina, ottavat herrasmiesmäisesti yhteen tässä suomalaisessa klassikkonäytelmässä. Vaikka näytelmä siis on fiktiota, sisältänee se myös sisäpiiriläisen näkemystä Suomen jatkosodan ajan sodanjohdosta.

Koska olen katsellut useita kertoja Matti Kassilan näytelmän pohjalta vuonna 1970 ohjaaman elokuvan nimeltä Päämaja, oli minun aluksi lukiessa vaikea saada hahmoja elämään elokuvan ulkopuolista elämää. Keksin tähän kuitenkin oman ratkaisuni. Aloin jo näytelmän alkupuolella laatia mielesssäni omaa dramaturgiaani näytelmästä teatterin lavalle. Valitsin ison osan roolihahmoista, jotkut jäivät vielä vähän auki. Kehittelin siinä lukiessani myös lavasteita, äänimaailmaa ja näyttämön ylle heijastettavia tekstejä, joilla voisi korostaa näytelmän pääkohtia sekä kuvia, jotka johdattaisivat katsojan siihen sotaan, joka näytelmässä muutoin nousee esiin vain näyttelijöitten repliikeissä. En tiedä olisiko kenestäkään muusta jännä nähdä sitä näytöstä, mutta minulle sen kuvitteleminen toi ihan hauskat fiilikset.

Joka tapauksessa ihan kiva oli lukea tämä näytelmä ja nähdä miten se poikkeaa Kassilan elokuvasta. Muistaakseni Kassilan elokuvassa ei mainita sitä, että Aunuksen kannasta olisi pidetty suomalaisten hallussa, jotta olisi jotakin takataskussa rauhanteossa. Tämän mielipiteen tuo näytelmässä esiin marsalkka keskustelussa ystävänsä eversti evp Hinderin kanssa. Tällaisia neuvotteluaseita voi sodassa varmaankin hankkia. Näytelmässä ei ole ulkokohtauksia, kaikki tapahtuu päämajan seinien sisällä, jotkut kohtaukset on järjestetty eri tavoin elokuvassa, vuorosanoja on siirrelty toisille upseereille ja mm. Tukholmasta päämajaan kutsutun eversti Bromman (elokuvassa Leif Wager) osuutta on elokuvassa kavennettu.

Luin näytelmän päivän aikana, kirjassa on 135 sivua.