keskiviikko 19. elokuuta 2015

Vesa Oja: Toinen Eurooppa

Vesa Oja (s. 1953) on ottanut valokuvia Helsingin Sanomille parikymmentä vuotta. Vuonna 1999 julkaistu kirja Toinen Eurooppa sisältää Ojan valokuvia itäisen Euroopan alueelta vuosilta 1981 – 1999. Kuvat on aseteltu aikajärjestykseen, millä tahdottaneen sanoa jotain itäisen Euroopan kehityksestä kyseisenä ajanjaksona. Kirjan tekstiosuudessa saavat esittää sanottavansa virolainen Jaan Kaplinski, Vesa Oja ja Jukka Mallinen.

Kirjan takakansitekstissä sanotaan:

Työssään kuvajournalisti joutuu tekemään jatkuvasti valintoja.

Tässä teoksessa valinta on jatkuvasti kohdistunut niihin kuviin, joissa itäinen Eurooppa näyttäytyy ankeuden, köyhyyden ja väkivallan kotiseutuna. Olen tähän aika pettynyt. Onneksi Jaan Kaplinski omassa puheenvuorossaan Euroopan lapsipuolet sanoo seuraavaa:

Tämän muutoksen myötä kellot ovat soineet Euroopan viimeisille diktatuureille, mutta soivatko ne samalla myös kansanomaisten tapojen ja perinteiden kirjolle, perinteisille pehmeille viljelymenetelmille, erämaille ja villille luonnolle? Tuleeko Itä-Euroopastakin tarkkaan hyödynnetty, hieman tylsä maisema täynnä moottoriteitä, istutettuja metsiä, motelleja ja McDonaldseja, Shellin ja Coca-Colan mainoskylttejä kylä kylän jälkeen, maisema ilman haikaroita ja ihmisiä, jotka laulavat kansanlauluja heinäpeltoja niittäessään?

Hyvä että Kaplinski pitää itäisen Euroopan lempeitten piirteitten puolia! Täällä meillä ne piirteet tahdotaan työntää syrjään tuomittavan erilaisuuden vallatessa koko kuvan itäisen Euroopan elämästä.

Vesa Oja kertoo kirjoituksessaan Bosniassa toimittajantyönsä vaaratilanteesta Bosniassa. Kuvaus on monella tapaa uskottava. Kirjoituksessaan Bysantin jäljillä Jukka Mallinen harrastaa vaativaa saturunoilua kertoessaan itäisen Euroopan olevan Bysantin perillinen ja yrittäessään ponnekkaasti korostaa miten tärkeitä erilaisten kulttuurien raja-alueet ovat maailmankulttuurin kannalta. Luulenpa että hän tulee kuvanneeksi sen syyn miksi niin monet kulttuurisuomalaiset toivottavat monikulttuurisuuden tervetulleeksi maahamme. Sehän on niin kiva kulttuurin kannalta ja eihän se meihin satu!

Kirjan lopussa on kartta itäisestä Euroopasta. Oudon enteellisesti Ukrainasta ei näy ihan koko laajan maan alue vaan Krim ja Donbass eivät ole mahtuneet samaan kuvaan muun Euroopan itälaidan kanssa.

Kirjassa on 101 sivua, joista suurin osa kuvasivuja. Tekstit löytyvät suomeksi ja englanniksi. Lukaisin parissa tunnissa. Pitää viedä kirjastoon, laina-aika päättyy.

2 kommenttia:

  1. Kas vaan, 1990-luvun lopulla ilmestyneessä kirjassa näkökulma itäiseen Eurooppaan on melkoisen miinusmerkkinen.Toisin oli etenkin taistolaisvuosina 1970 - 80-luvuilla. Samoin Suomi-Venäjä-seuran kulttuurimatkoilla olen tottunut plusmerkkisiin painotuksiin myös 2000-luvun puolella. Tätä nykyä taitaisivat kielteiset näkemykset saada taas yhä enemmän sijaa, jos ja kun kirjoja suuresta itäisestä maasta ja sen asukkaista julkaistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kirjassa on kuvia itäisestä Euroopasta sisältäen entiset kansandemokratiat. Itse asiassa Venäjältä ei ole kuvan kuvaa. Neuvostoliittoa edustaa kuva Tallinnasta neuvostoajoilta, se kuva muuten taisi olla vuodelta 1976. Eikä kuvia ole myöskään Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Moldovasta, Bulgariasta, Albaniasta, Puolasta tai Liettuasta. Eikä Sloveniasta. Mutta noin muuten eli Unkarista, Itä-Saksasta, Tsekkoslovakiasta, Romaniasta paljon ja Latviasta yksi sekä ennen kaikkea entisen Jugoslavian alueelta. Loppupuolen värikuvat ovat yhtä Romaniassa otettua kuvaa lukuunottamatta kaikki Balkanilta.

      Tarkemmin kuvia silmäillessä vuosijärjestys ei olekaan ihan täsmällinen, mutta pääasiassa aikajärjestyksessä ne kuvat ovat.

      Poista