Bezerk Herumschweber: Välimuoto

Tässä kirjoituksessa mainittua romaania tai sen kirjoittajaa ei ole olemassa. Koko homma on keksittyä. Ei edes Lemek-palkintoa ole olemassa. Tietääkseni. Jos on niin yhteydet siihen todelliseen palkintoon kiistetään. Palkinnon nimi on valittu Raamatun Vanhan Testamentin 1. Mooseksen kirjan mukaan, jossa Lemek huomauttaa kostavansa kokemansa vääryyden 77-kertaisesti.

Tiilenpäänlueskelija?

Da Zwischenform oli itäsaksalaisen Bezerk Herumschweberin (1922 – 1966) romaani, jolla hän tavoitteli läpimurtoa länsimaisille kirjamarkkinoille. Kirja ilmestyi vuonna 1964 hieman hankalaan ajankohtaan, sillä kylmä sota teki kaikenlaiset läpimurrot lännen suuntaan täysin mahdottomiksi. Voimakkaan inhimillisen teemansa vuoksi kirja vedettiin hetimiten pois Itä-Saksan markkinoilta kapitalistisen dekadenssin ilmentymänä. Vuonna 2008 kirja ilmestyi uudelleen ja vaikka se olikin tyylillisesti vanhentunut, kirjalle myönnettiin uutena ilmestymisvuonnaan Lemek-palkinto vuoden parhaasta kostoa käsittelevästä kaunokirjallisesta teoksesta. Kirja ilmestyi vuonna 2011 Anni-Helinä Orjanmarjan suomentamana nimellä Välimuoto.

Välimuodon teemana on siis kosto. Kirjan päähenkilö, päivänpaisteista nuoruutta viettävä Rüdiger kuuluu aivan ilmeisesti sodanjälkeiseen ikäluokkaan. Hänen ajatuksensa eivät askartele poliittisissa teorioissa eikä hävityssä sodassa. Tärkeintä Rüdigerin elämässä on elää yhtenä muitten joukossa, sen kummemmin ongelmilla mieltään vaivaamatta. Hän on tavallaan nykyisen, sosiaalisen nuoren kaiffarin varhainen ossiversio. Rüdiger kuuntelee myönteistä, tyhjäsisältöistä musiikkia, soutelee joella ja pyöräilee. Hänen erityinen harrasteensa on perhosten keräily. Vaarilta peritty perhoskokoelma on kuin ihmeen kaupalla säilynyt sodanjälkeisen vaikean ajan ja se on Rüdigerin tärkein omaisuus, jota hän piilottelee kodissaan eikä näytä sitä edes parhaille kavereilleen.

Eräänä päivänä Rüdiger onnistuu pyydystämään erikoisen perhosen, harvinaisen risteymän, jota ei hänen tietääkseen ole ennen tavattu. Matkalla kotiin hän kertoo innoissaan perhosesta sattumalta vastaantulevalle kaverilleen Albertille ja mainitsee varomattomasti myös vaarin perhoskokoelman. Albert kertoo asiasta muille ja pian sen tietävät kaikki. Kun koulun johto saa tietää tapauksesta, sekä harvinainen risteymä että vaarin perhoskokoelma sosialisoidaan koulun käytettäviksi opetustarkoituksiin. Rüdigerin maailma romahtaa. Toivuttuaan järkytyksestään hän päättää kostaa koululle, Albertille ja kaikille kavereilleen.

Ennen kuin kosto on mahdollinen, kuluu vuosia. Aikuisena Rüdiger pääsee opettajaksi samaan kouluun, jossa hänen perhoskokoelmaansa säilytetään ja jossa hänen kavereittensa lapset ovat oppilaina. Hän saa kostaa, mutta koston myötä seuraavat itsesyytökset ja huonommuuden tunne. Kostaja osoittautuu omissa silmissään samanlaiseksi lurjukseksi kuin ne, joille hän halusi kostaa, tässä tapauksessa paljon pahemmaksi. Lopulta myös hänen ovellaan odottaa joku, joka haluaa kostaa.

Kirjassa olisisi 174 sivua ja lukaisisin sen päivässä.