Boris
Pasternak (1890 – 1960) oli tunnettu neuvostoliittolainen
runoilija, joka kirjoitti 1950-luvun puolivälin paikkeilla romaanin
runoja sepittävästä tohtorista nimeltä Živago.
Romaania en ole lukenut, mutta David
Leanin sen pohjalta vuonna
1965 ohjaaman elokuvan olen katsellut puolenkymmentä kertaa. Koska
romaanit eivät varsinaisesti kiehdo lyhytjännitteistä mieltäni,
etsiydyin tälläkin kertaa mieluummin runojen pariin. Olen
huomannut, että Tohtori Živago
-romaanin lopusta löytyvät Tohtori Živagon
runot ja nyt satuin Kuopion kaupunginkirjastosta löytämään pienen
vihkosen, jossa oli pelkästään nämä runot, joten nautin sen.
Runot suomensi pääosin Helvi
Juvonen, osan runoista
suomensi Arvo Turtiainen.
Kummankin suomentajan osuudet on kirjaan merkitty. Runovihkonen
julkaistiin vuonna 1958. Tuona vuonna Boris Pasternakille myönnettiin
Nobelin kirjallisuuspalkinto sekä hänen runoudestaan että em.
romaanista.
Helvi
Juvonen oli taitava runoilija, jonka säkeitä on kiva lukea. Hänen
suomennoksenaan Pasternakin luomat tohtori Živagon
runolliset maailmat pääsevät oikeuksiinsa. Paikoin
sävähdyttävääkin eroottista latausta sisältävät
rakkauskuvaukset ovat tärkeällä sijalla näissä runoissa.
Esimerkkinä ihan siitä parhaimmasta päästä säkeistö Helvi
Juvosen suomentamasta runosta Syksy:
Lailla
puitten lehdet riisuvain
vaatteesi
heität, kun tulee yö.
Syliini
vaivut, ylläsi vain
on
silkkiviitta ja tupsuvyö.
Eikä
Arvo Turtiainen häviä tällä saralla Juvoselle. Runossa Selvittely
Turtiainen hehkuttaa
tohtori Živagon
säkeitä suomeksi tähän tapaan:
Kätesi
kuuma nosta rinnaltain,
olemme
johdot täynnä latausta,
sylikkäin
taaskin meidät – varo vain,
halumme
paiskaa ilman varoitusta.
Rakkausrunojen
ja kansanperinteen kuvausten lisäksi runot sisältävät loppua
kohden lisääntyvän määrän kristillisiä kuvia, joitten tulkinta
johdattaa minut muuallekin kuin raamatullisiin ajatuksiin. Miksi
runossa Joulutähti
puhutaan tähden punaisesta loimotuksesta? Miksi runon lopussa joulun
tähti katsoo luolan kynnyspuulta kuin vieras? Miksi vieras? Onko
evankeliumin sanomaan sekoittunut jotain tohtori Živagon
omasta ajasta? Jotakin johon liittyy vieras punainen
tähti?
Samaan tapaan pohdiskelin aikoinaan lukiessani Joseph
Brodskyn
runovalikoimaa Joulutähti.
Mistäpä sitä kaiken tietää ja selvän ottaa.
Joka
tapauksessa nyt on tämäkin lysti luettu ja oikein kelpo runoiksi
osoittautuivat tohtori Živagon
sepitykset. Saattaapa olla, että tämän kunniaksi nautin kohta
lautasellisen omenapuuroa ja käyn sitten vielä saunassa.
Kirjassa
on 62 sivua. Sen lukemiseen käytin pari päivää.