Powered By Blogger

keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Matti & Teppo: Joulu on rakkautta

Tällä kertaa joulukertomukseni ei olekaan perinteinen disnitarina eikä edes viskimurina vaan kirjoitan c-kasetista, joka on tullut merkitsemään joulunaikaa meidän perheessämme. Laulajaduo Matti ja Teppo, Ruohosia molemmat, levytti vuonna 1989 kasettinakin julkaistun joululaulujen koosteen nimeltänsä Joulu on rakkautta. Tästä kasetista on nyt kyse – varmaan tarkkaavainen lukija aavisti sen jo otsikosta.

Muistelen ostaneeni kasetin 1990-luvun puolivälin paikkeilla Siilinjärven Kesoililta. Tuo huoltoasema on kadonnut aikoja sitten, sen paikalla on nyt Abc-liikenneasema. Moni muukin ilmiö yhteiskunnassa on tullut ja mennyt, Matti & Teppo sen sijaan pitävät pintansa. Tietysti kasettia kuunnellaan meillä vain joulun seutuun, tänä jouluna vaimoni kuunteli sen pari kertaa läpi pipareita paistellessaan. Meillä on myös muuta hienoa jouluista musiikkia, mutta jostain syystä Joulu on rakkautta soi joulun tunnelmaa kaikkein lämpöisimmin. Käyn nyt läpi kaikki kasetin esitykset kepein kommenttiraidoin:

A-puoli
1.Joulusikermä (sisältää katkelmat lauluista Koska meillä on joulu, Porsaita äidin oomme kaikki, No onkos tullut kesä, Joulupuu on rakennettu, Joulu on taas). Sikermän alussa todetaan koulun herenneen rasittamasta. Muutoinkin monet valituista lauluista tuovat mieleen koulussa harjoitetun joululauluohjelmiston. Kyseessä on avaus, josta kasetilla siirrytään etiäppäin vatsa täynnä puuroo.
2.Tonttuparaati. Reippaan viihdemusiikin säestämä tonttuosasto vyöryy Korvatunturilta hyvien tarkoituksien ja lahjain kera.
3.Joulu on rakkautta. Kasetin nimikappale on saavuttanut tajunnassani legendan aseman. Legendaa ei oikeastaan pysty selittämään. Huomaan, etten kovin hyvin edes ole sisäistänyt V-P Lehdon tekemää sanoitusta. Tuntuu että tärkein yksityiskohta, kertosäkeessä toistuvat hu-huu ja uu-uu, ovat merkittävimmällä tavalla määrittäneet suhdettani tähän legendaan. Aikoinaan esitin kotioloissa toisintoa kappaleesta Esa Pakarisen äänellä (huhuu, kukkuu). Vaikka lapset pyysivät minua lopettamaan, he kumminkin nauraa kihersivät. Musiikki hehkuu rauhoittavaa joulun lämpöä. Asuimme erämaassa, keskellä lumilakeuksia kylmän ja lumen keskellä – joulu toi kaivatun levähdyksen hetken. Joulu on rakkautta on minulle jouluisen iskelmämusiikin Lumihiutaleitten valssi.
4.Petteri Punakuono. Kelpo esitys tunnetusta jouluiskelmästä.
5.Jollei jouluna ole lunta & Joulupukki matkaan jo käy. Potpurrisovitus piristää näitä tunnettuja jouluiskelmiä.
6.Rekiretki. Hilpeä ja silti tasapainoinen esitys tunnetusta joulujollotuksesta. Perinteinen talvitunnelma välittyy mainiosti.
7.Klingelingeling. Tämä juhlavapoljentoinen, vissiinkin saksalainen joulusävelmä tuli minulle tutuksi tältä kasetilta. Ei huperompi.
8.Kulkuset. Reipas joululaulu A-puolen päätteeksi.
B-puoli
1.Nyt syttyy valot tuhannet. B-puolen rauhallisempi ja juhlavampi ohjelmisto alkaa tällä sävelmällä, joka on tullut minulle tutuksi tältä kasetilta.
2.Varpunen jouluaamuna. Suomalaisen joulumusiikin huippuihin kuuluva laulu oivallisesti tulkittuna.
3.Marian poikalapsi. Jännästi lopussa ripeytyvä tempo pysyy hienosti laulajan hallinnassa tässä hittimittoihin kehittyneessä jouluiskelmässä.
4.Valkea joulu. Jouluisista iskelmistä ja hiteistä puhuen, täs siul on toinen. Ja täydestä menee.
5.Konstan joululaulu. Kasetin loppuosa kallistuu kotimaan puoleen. Tässä tapauksessa suorastaan kalmistoon.
6.On hanget korkeat nietokset. Muinoinen ministeri ja kirjailija Vilkku Joukahainen on sanoittanut tämän lapsuudesta tutun sibeliaanisen laulun.
7.En etsi valtaa loistoa. Toinen Topelius, eikä kun Sibelius päättää kasetin juhlavan ja harrastunnelmaisen B-puolen.

6 kommenttia:

  1. Kasetti ei ole tuttu (niinkuin usein näiden huoltoasemakasettien kanssa on), mutta lauluvalikoima on mainio, hyvä tuo vaihto että yksi puoli on reippaampaa ja toinen juhlavampaa...
    Ja tekijät ovat tietysti ammattilaisia, joten rohkenen olettaa esitystenkin toimivan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tästä varmaan LP-levykin, youtubesta tuntui löytyvän tuo nimikappale Joulu on rakkautta. Itse asiassa tänään kuunnellessani vasta tajusin kasetin puolien reippauserot! Niin kuurona olen kuunnellut arvostamaani kasettia.

      Matti ja Teppo ovat tosiaan asiansa osaavia laulajia. Muita heidän tulkintojaan meiltä ei löydy, mutta onhan noita polkuja tallattu vuosikymmenten saatossa.

      Poista
  2. Voi Matti ja Teppo! Turkulaisittain Matt ja Tepp. Olen kerran ollut lavatansseissa Maaningan Kasinolla, missä herrat esiintyivät: vaatimattomasta ulkokuorestaan huolimatta miehillä oli valta lavasäteily, ja kansa tanssi hurmoksessa heidän tahtiinsa. Pojat ovat aina hyväntuulisia, eikä heistä kirjoiteta mitään ikävää missään. Ovat myös rikastuttaneet meidän kulttuuriamme omalla tavallaan. Tosin tuo "Joulu on rakkautta, huhuu" on campia puhtaimmillaan. Kuuntelepa tämä saksalaisversio vuosien takaa: https://www.youtube.com/watch?v=iLIUmis_rR8.

    Ketjukolaajalle suuret kiitokset tästä vuodesta ja siunattua joulua Siilinjärvelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Matti ja Teppo ovat esiintyjien ykkösluokkaa. Tuli mieleen, että meillähän oli 70-luvulla liukuovessa tarrana Matin ja Tepon levyn "Sait mitä hait" kansikuva. Nyt ensimmäistä kertaa kuuntelin sen kappaleen juutuupista. Aika shemeikan näköisinä istuvat miehet siinä avotakan äärellä, mutta eivät polta hihojaan.

      "Hier kommt der Eiermann" on ainakin artikuloitu niin selkeästi, että sen varmaan ymmärtää vaikkei olisi pitkääkään saksaa lukenut. Jostain olin sen kappaleen joskus kuullut, liekö ollut jonkin ohjelman tunnusmusiikkina?

      Matin ja Tepon upeesti esittämän saksalaisen joululaulun voi näköjään kuunnella saksankielisenä nimellä "Kling Glöckchen, klingelingeling". Vaikea äkkiseltään pitää Fischerin versiota turkulaisduon esityksen veroisena, vaikka esiintymisasusta Helene saakin korkeahkot pisteet.

      Siunattua Joulua Jormalle missä sitten joulua viettänetkin ja kiitokset minunkin puolestani!

      Poista
  3. Kyllä sitä tuli 1980-luvulla pantua lipposta heijjän mussiikkinsa tahtiin paikallisella tanssipaikalla. Olin kova poika tanssimaan, kun tiejostin jo varhain että se on ujonpoijjan ainut tapa pääsät pitelemään tyttösistä kiinni.... Hienoa että joulukasetti on säilynyt "hengissä", niijjen kans pellautuminen oli oma jolohasa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole koskaan käynyt lavatansseissa. Pari vuotta sitten kävin vaimon kanssa Rääkkylässä, sillä tanssipaikalla, jossa on kuvattu Markku Pölösen elokuvan Onnenmaa tanssikohtaukset. Oikein kaunis paikka, Kivisalmen lava. Oli tosin suljettuna, ei päästy sisään siihen maailmaan. Pitää vain nauttia elokuvasta ja kuunnella kaseteilta. Vielä ne jotkut kasetit vain jaksavat toimia. Avainsanoja lienevät harvoin, mutta säännöllisesti kuuntelu, pikakelauksen välttäminen ja hyvät kasettisoittimet? Tanssimisien ja varsinkaan naisten suhteen en osaa avainsanoja luetella, muuta kuin että pidä omastasi huolta.

      Poista