Tällä
kertaa joulukertomukseni ei olekaan perinteinen disnitarina eikä
edes viskimurina vaan kirjoitan c-kasetista, joka on tullut
merkitsemään joulunaikaa meidän perheessämme. Laulajaduo Matti ja
Teppo, Ruohosia molemmat, levytti vuonna 1989 kasettinakin julkaistun
joululaulujen koosteen nimeltänsä Joulu on rakkautta. Tästä
kasetista on nyt kyse – varmaan tarkkaavainen lukija aavisti sen jo
otsikosta.
Muistelen
ostaneeni kasetin 1990-luvun puolivälin paikkeilla Siilinjärven
Kesoililta. Tuo huoltoasema on kadonnut aikoja sitten, sen paikalla
on nyt Abc-liikenneasema. Moni muukin ilmiö yhteiskunnassa on tullut
ja mennyt, Matti & Teppo sen sijaan pitävät pintansa. Tietysti
kasettia kuunnellaan meillä vain joulun seutuun, tänä jouluna
vaimoni kuunteli sen pari kertaa läpi pipareita paistellessaan.
Meillä on myös muuta hienoa jouluista musiikkia, mutta jostain
syystä Joulu on rakkautta soi joulun tunnelmaa kaikkein
lämpöisimmin. Käyn nyt läpi kaikki kasetin esitykset kepein
kommenttiraidoin:
A-puoli
1.Joulusikermä
(sisältää katkelmat lauluista Koska meillä on joulu, Porsaita
äidin oomme kaikki, No onkos tullut kesä, Joulupuu on rakennettu,
Joulu on taas). Sikermän alussa todetaan koulun herenneen
rasittamasta. Muutoinkin monet valituista lauluista tuovat mieleen
koulussa harjoitetun joululauluohjelmiston. Kyseessä on avaus, josta
kasetilla siirrytään etiäppäin vatsa täynnä puuroo.
2.Tonttuparaati.
Reippaan viihdemusiikin säestämä tonttuosasto vyöryy
Korvatunturilta hyvien tarkoituksien ja lahjain kera.
3.Joulu
on rakkautta. Kasetin
nimikappale on saavuttanut tajunnassani legendan aseman. Legendaa ei
oikeastaan pysty selittämään. Huomaan, etten kovin hyvin edes ole
sisäistänyt V-P Lehdon
tekemää sanoitusta. Tuntuu että tärkein yksityiskohta,
kertosäkeessä toistuvat hu-huu ja uu-uu, ovat merkittävimmällä
tavalla määrittäneet suhdettani tähän legendaan. Aikoinaan
esitin kotioloissa toisintoa kappaleesta Esa Pakarisen äänellä
(huhuu, kukkuu). Vaikka lapset pyysivät minua lopettamaan, he
kumminkin nauraa kihersivät. Musiikki hehkuu rauhoittavaa joulun
lämpöä. Asuimme erämaassa, keskellä lumilakeuksia kylmän ja
lumen keskellä – joulu toi kaivatun levähdyksen hetken. Joulu
on rakkautta on minulle
jouluisen iskelmämusiikin Lumihiutaleitten
valssi.
4.Petteri
Punakuono. Kelpo esitys
tunnetusta jouluiskelmästä.
5.Jollei
jouluna ole lunta &
Joulupukki matkaan jo käy.
Potpurrisovitus piristää näitä tunnettuja jouluiskelmiä.
6.Rekiretki.
Hilpeä ja silti tasapainoinen esitys tunnetusta joulujollotuksesta.
Perinteinen talvitunnelma välittyy mainiosti.
7.Klingelingeling.
Tämä juhlavapoljentoinen, vissiinkin saksalainen joulusävelmä
tuli minulle tutuksi tältä kasetilta. Ei huperompi.
8.Kulkuset.
Reipas joululaulu A-puolen päätteeksi.
B-puoli
1.Nyt
syttyy valot tuhannet. B-puolen
rauhallisempi ja juhlavampi ohjelmisto alkaa tällä sävelmällä,
joka on tullut minulle tutuksi tältä kasetilta.
2.Varpunen
jouluaamuna. Suomalaisen
joulumusiikin huippuihin kuuluva laulu oivallisesti tulkittuna.
3.Marian
poikalapsi. Jännästi lopussa
ripeytyvä tempo pysyy hienosti laulajan hallinnassa tässä
hittimittoihin kehittyneessä jouluiskelmässä.
4.Valkea
joulu. Jouluisista iskelmistä
ja hiteistä puhuen, täs siul on toinen. Ja täydestä menee.
5.Konstan
joululaulu. Kasetin loppuosa
kallistuu kotimaan puoleen. Tässä tapauksessa suorastaan
kalmistoon.
6.On
hanget korkeat nietokset.
Muinoinen ministeri ja kirjailija Vilkku
Joukahainen on
sanoittanut tämän lapsuudesta tutun sibeliaanisen laulun.
7.En
etsi valtaa loistoa. Toinen
Topelius,
eikä kun Sibelius
päättää kasetin juhlavan ja harrastunnelmaisen B-puolen.
Kasetti ei ole tuttu (niinkuin usein näiden huoltoasemakasettien kanssa on), mutta lauluvalikoima on mainio, hyvä tuo vaihto että yksi puoli on reippaampaa ja toinen juhlavampaa...
VastaaPoistaJa tekijät ovat tietysti ammattilaisia, joten rohkenen olettaa esitystenkin toimivan.
On tästä varmaan LP-levykin, youtubesta tuntui löytyvän tuo nimikappale Joulu on rakkautta. Itse asiassa tänään kuunnellessani vasta tajusin kasetin puolien reippauserot! Niin kuurona olen kuunnellut arvostamaani kasettia.
PoistaMatti ja Teppo ovat tosiaan asiansa osaavia laulajia. Muita heidän tulkintojaan meiltä ei löydy, mutta onhan noita polkuja tallattu vuosikymmenten saatossa.
Voi Matti ja Teppo! Turkulaisittain Matt ja Tepp. Olen kerran ollut lavatansseissa Maaningan Kasinolla, missä herrat esiintyivät: vaatimattomasta ulkokuorestaan huolimatta miehillä oli valta lavasäteily, ja kansa tanssi hurmoksessa heidän tahtiinsa. Pojat ovat aina hyväntuulisia, eikä heistä kirjoiteta mitään ikävää missään. Ovat myös rikastuttaneet meidän kulttuuriamme omalla tavallaan. Tosin tuo "Joulu on rakkautta, huhuu" on campia puhtaimmillaan. Kuuntelepa tämä saksalaisversio vuosien takaa: https://www.youtube.com/watch?v=iLIUmis_rR8.
VastaaPoistaKetjukolaajalle suuret kiitokset tästä vuodesta ja siunattua joulua Siilinjärvelle!
Kyllä Matti ja Teppo ovat esiintyjien ykkösluokkaa. Tuli mieleen, että meillähän oli 70-luvulla liukuovessa tarrana Matin ja Tepon levyn "Sait mitä hait" kansikuva. Nyt ensimmäistä kertaa kuuntelin sen kappaleen juutuupista. Aika shemeikan näköisinä istuvat miehet siinä avotakan äärellä, mutta eivät polta hihojaan.
Poista"Hier kommt der Eiermann" on ainakin artikuloitu niin selkeästi, että sen varmaan ymmärtää vaikkei olisi pitkääkään saksaa lukenut. Jostain olin sen kappaleen joskus kuullut, liekö ollut jonkin ohjelman tunnusmusiikkina?
Matin ja Tepon upeesti esittämän saksalaisen joululaulun voi näköjään kuunnella saksankielisenä nimellä "Kling Glöckchen, klingelingeling". Vaikea äkkiseltään pitää Fischerin versiota turkulaisduon esityksen veroisena, vaikka esiintymisasusta Helene saakin korkeahkot pisteet.
Siunattua Joulua Jormalle missä sitten joulua viettänetkin ja kiitokset minunkin puolestani!
Kyllä sitä tuli 1980-luvulla pantua lipposta heijjän mussiikkinsa tahtiin paikallisella tanssipaikalla. Olin kova poika tanssimaan, kun tiejostin jo varhain että se on ujonpoijjan ainut tapa pääsät pitelemään tyttösistä kiinni.... Hienoa että joulukasetti on säilynyt "hengissä", niijjen kans pellautuminen oli oma jolohasa
VastaaPoistaMinä en ole koskaan käynyt lavatansseissa. Pari vuotta sitten kävin vaimon kanssa Rääkkylässä, sillä tanssipaikalla, jossa on kuvattu Markku Pölösen elokuvan Onnenmaa tanssikohtaukset. Oikein kaunis paikka, Kivisalmen lava. Oli tosin suljettuna, ei päästy sisään siihen maailmaan. Pitää vain nauttia elokuvasta ja kuunnella kaseteilta. Vielä ne jotkut kasetit vain jaksavat toimia. Avainsanoja lienevät harvoin, mutta säännöllisesti kuuntelu, pikakelauksen välttäminen ja hyvät kasettisoittimet? Tanssimisien ja varsinkaan naisten suhteen en osaa avainsanoja luetella, muuta kuin että pidä omastasi huolta.
Poista