Powered By Blogger

sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Ej på bare veggerne

Ejlen seurasin miten kissa katseli ja kuunteli tarkkaavaisesti presidentin uuden vuoden puhetta televiisiosta. Ej puhunut Sauli tyhjille seinille. Kuuntelin minäkin siinä sivussa. Sauli arveli asenteen koronaa kohtaan herpaantuneen viime aikoina. Puheen päätyttyä esitettiin televiisiossa Strauss-konsertti suoraan Wienistä. Juontaja sanoi tunnelman olevan aivan erilainen kuin viime vuonna, kun musiikki esitettiin ilman salissa olevaa yleisöä. Nyt saliin oli päästetty vaivaiset tuhat henkilöä tiukkojen koronatoimien vallitessa. Katselin penkkirivejä sillä silmällä, että tuskinpa olisin mahoineni mahtunut sinne istumaan, niin näyttivät tiukoilta koronatoimet. Prosit Neujahr!

Eilen alkoi myös tipaton tammikuu. Miten paljon sitä onkin ehtinyt tapahtua tämän vuoden aikana! Irwin jo aikoinaan lauleli, ettei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. Minä ajattelin, että ei sitä ihmisen tarvitse alistaa itseään millekään hevoskuurille heti vuoden alkajaisiksi. Ostin halpahallista kotikaljaa ja ykkösolutta ja saunan jälkeen rakensin niistä nerokkaan sekoituksen. Kaadoin tuoppini puolilleen kotikaljaa ja täytin sen sitten ykkösoluella. Kotikaljan alkoholipitoisuus on 2,2 % ja ykkösoluen 2,8 %. Tällä tavoin sain itselleni kaksi kaljagrogia, joitten yhteenlaskettu alkoholipitoisuus kohoaa viiteen prosenttiin. Tai ainakin prosenttiyksikköön. Näin toimien tipaton tammikuu alkoi suorastaan subutekstuaalisen mukavissa merkeissä. Ei tehnyt enää mieli valvoa ja katsella elokuvia myöhäiskeskiajalle saakka vaan rupesimme nukkumaan jo Chaplinin Nykyajan rullatellessa.

Otin näistä molemmista edellä kuvaamistani tapahtumista valokuvia kännykälläni, mutta en saa niitä ladattua tälle nykyiselle bloggerille, joten mitäpä me näistä Kaanaan häistä. Mistä tulikin mieleen, että tänään esitettiin televisiossa vanha jumalanpalvelus Hyvinkäältä ja siinä tuntui olevan aiheena juuri nämä taannoiset häät. Koska olin sitä ennen katsellut ohjelman Aamos Reksin muinaista Eptyykkiä kuvaavasta näyttelystä, jossa kerrottiin, ettei tällaista näyttelyä ollut ennen Suomessa järjestetty, mitä nyt joskus 1970-luvun alussa, vaikkakin kävin itse Tampereen taidemuseossa 1990-luvulla järjestetyssä niinikään muinaisen Eptyykin esineistöä esittelevässä näyttelyssä, jätin tämänpäiväisen jumiksen nyt väliin ja keskityin tämän hauskan tuotokseni kirjoitteluun. Vasta eilenhän katselin vanhan jumiksen, jossa nykyinen arkkipiispa toimi vielä maalaispappina Seinäjoella. Voihan ihminen itseltään kaikkea vaatia, mutta paljon helpommalla pääsee, kun on vaatimatta. Sanovat jotta vaatimattomuus kaunistaa.

4 kommenttia:

  1. Kivan kryptinen otsikkosi liittyy siis Niinistön puheeseen...
    Just kuuntelin tässä samalla uutisia, jossa kerrottiin Cilenton 100-vuotiaista Italiassa ja siitä salaisuudesta. Pari lasia punaviiniä, oliiviöljyt, kasvikset.
    Hyvää Uutta Vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, että uutisia Lauriinon kylästä? Tottahan ne Laurilaa kiinnostavat. Enpä tiennytkään, että pitkän iän kylät sijaitsevat noin eteläisessä Italiassa. Uskon tärkeimmän selityksen pitkään ikään ja jaksamiseen löytyvän päivittäisestä liikunnasta ja monipuolisesta puuhastelusta. Itseäni en voi sellaisesta kehua. Kovin samanlaiset nuhjakkeiset päivät elämääni vielä pitkittävät. Pelaan minä nettivisailuja lähes päivittäin ja joskus intoudun täyttämään ristikoita, jotka ovat niin helppoja, että ihan neuvovat täyttäjäänsä. Kirjojen lukeminen vähän työlästyttää. Miksi lukea toisten kirjoittamia pitkäveteisiä satuja? Ja jos erehtyy niitä lukemaan, miksi pysytellä selvinpäin...

      Poista
  2. Olipa hyvä lukea tämä viisas ajatuksesi:"Voihan ihminen itseltään kaikkea vaatia, mutta paljon helpommalla pääsee, kun on vaatimatta." Toisen viisaan ajatuksen sain eräältä ystävältä tekstiviestissä:"Maltti on valttia." Nämä molemmat on minun tärkeää muistaa.

    Minäkin kuuntelin Saulin puheen, viisas puhe, kuten Saulilla aina. Kyllä kissasi tietää mitä kannattaa kuunnella, kissat on viisaita eläimiä. Erään opettajakollegan Pekka-kissalla on iso rooli Matti Nykäsen voitoissa. Pekka oli aina tuijottanut tuimasti Mattia telkkarissa ennen kisoja ja siirtänyt häneen maagisesti voiton tahtoa.

    Voi hitsi, mistä löytyisi sellainen teksti, joka veisi sinut niin mukanaan, että saisit takaisin lukemisen ilon - sillain puhtaimmillaan kuin lapsena, jolloin unohti ympäristönkin kun upposi niin kirjailijan luomaan maailmaan. Minulla sellainen oli viinmeksi Pirkko Saision Passio, mutta sinulle se voisi olla joku muu. Kokeile silti Passiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä sitä lapsena luin vain sarjakuvia.

      Kissojen viisaus lienee samaa luokkaa kuin meidän muittenkin. Toinen kissa repi vaimon tekemän koristeen ikkunasta ja se on vain ensimmäisiä hänen aikaansaannoksiaan tänä vuonna. Käytän toisinaan kutsumanimenä Talibaania, kaikki meillä tunnistavat kenestä puhun.

      Ensi lauantaina, jos Jumala yms. suovat, saamme vaimon kanssa kolmosrokotteen. Huomenna minulta poistetaan toinen hammas sen hampaan vierestä, joka poistettiin marraskuussa. Niin että nyt mahtuu hampaankoloihin yhtä sun toista. Yhtä kirjaa aloin lukea tuossa joulunpyhinä. Pääsin noin kymmenen sivua sitä eteenpäin ja se alkoi tuntua samalta sadulta, jonka olen ihan itse jo muutamia kertoja lukenut, vaikka kirjailija itse oli minulle tuiki tuntematon.

      Poista