Björnstjerne
Björnson: Harmo (suom. Irmeli Niemi) – Tunturihevosromantiikkaa
Rudyard
Kipling: Kaksoset (suom. Jouko Linturi) – Veljespetoskertomus
Selma
Lagerlöf: Tarina Haltanäsistä (suom. Kristiina Kivivuori) –
Kartanogotiikkaa
Rabindranath
Tagore: Karkuri (suom. Kristiina Kivivuori) – Kulkuribramiiniunelma
Knut
Hamsun: Sakeus (suom. Irmeli Niemi) – Preeriaduelli
Anatole
France: Neitsyt Marian temppuilija (suom. J. A. Hollo) –
Luostarisatiirinen
G.
Bernard Shaw: Serenadi (suom. Jouko Linturi) – Nokkelajuoninen
Thomas
Mann: Hautausmaan tiellä (suom. Oili Suominen) – Nimensämukainen
Luigi
Pirandello: Kärpänen (suom. Ilmari Lahti) – Syrjäseutuhenkinen
F.
E. Sillanpää: Viimeinen näytös – Sisällissotakaikuinen
Hermann
Hesse: Hannes (suom. Eeva-Liisa Manner) – Paimentarina
André
Gide: Tuhlaajapojan paluu (suom. Tuomas Anhava) – Raamattumukaelma
William
Faulkner: Navetta palaa (suom. Jouko Linturi) – Moderninpuoleinen
novelli
Ernest
Hemingway: Siisti, hyvin valaistu paikka (suom. Jouko Linturi) –
Pohdiskeleva
Halldór
Laxness: Napoleon Bonaparte (suom. Kristiina Kivivuori) – Hupsua
mamuilua
Albert
Camus: Mykät (suom. Maija Lehtonen) – Alakohtainen sopimus ei
puhuta
Boris
Pasternak: Kirjeitä Tulasta (suom. Esa Adrian) –
Samovaarikaupungin erikoinen
Ivo
Andrić: Tyrmässä (suom. Aarno
Peromies) – Kirkonmiehet visiirin vankilassa
John
Steinbeck: Pyhä Katy-neitsyt (suom. Jouko Linturi) – Possu ja
munkit
Mihail
Šolohov: Varsa (suom. Juhani Konkka) – Sota ja varsa
Yasunari
Kawabata: Luomi (suom. Veikko Polameri) – Lohtuluomi
Aleksandr
Solženitsyn: Oikea käsi (suom. Esa Adrian) – Tashkentin hoitoja
Heinrich
Böll: Vieras, jos matkasi määrä on Spa... (suom. Markku Mannila)
– Sotapojan kouluunpaluu
Saul
Bellow: Tuleva isä (Marja Alopaeus) – Kotimatkan mietteitä
Isaac
B. Singer: Noita (suom. Jukka Kemppinen) – Matematiikka vai dybbuk?
Elias
Canetti: Nainen ristikon luona (suom. Esa Adrian) – Marrakeshin
ääniä
Gabriel
García Márquez: Ikivanha mies jolla oli valtavat siivet (suom.
Pentti Saaritsa) – Loppusatu
Melkein
kaikki novellit ovat hienoja kertomuksia. Usein olen kuulevinani
kertojan äänen takaa isomman ihmisryhmän, jopa koko kansan
puhuvan. Tällöin pelkkä lukaisu tuntuu vähäiseltä
läpijuoksemiselta.
Tykkäsin
erityisesti Tagoren, Hessen, Laxnessin ja Singerin novelleista. Myös
Andrić vaikutti kiinnostavalta, eikä Sillanpää pärjännyt tässä
seurassa ollenkaan huonosti. Bellowin tulokseton pohdiskelu tuntui
sympaattiselta. Aikaisemmin olin näistä lukenut vain Hemingwayn
novellin, joka ei mielestäni ole ihan sitä terävintä huippua
häneltä, vaikka sisältääkin yhden huomiota herättävän kohdan
(”nada y pues nada”).
Löysin
kirjan kierrätyskeskukselta eurolla. Huonomminkin on tullut raha
sijoitettua.
Kirjassa
on 355 sivua ja lueskelin sitä useamman päivän aikana.
Kokoelma passaisi hyvin eräälle novelleihin tottumattomalle tutulleni. Ehkä hän löytäisi valikoimasta helmiä, jotka päihittävät paksut romaanit tai ainakin tarjoaisivat toisen vinkkelin proosajuttuihin.
VastaaPoistaMinustakin näistä novelleista syntyy ihan kelpo läpileikkaus 1900-luvun kerrontaan. Tosin, jos Nobel-ajatus säikähdyttää, niin Jarl Helleman näkyy toimittaneen myös kirjan Aikamme mestarikertojia - 20 kirjailijaa, jotka eivät ole saaneet Nobelin palkintoa. Siinä taitaa olla novelli mm. seuraavilta kirjailijoilta: Kazantzakis, Tolstoi, Blixen, Kafka, Joyce, Zola, Woolf, Conrad, Brecht, Strindberg, Tsehov jne. Kovia nimiä siis. Löysin tiedon kirjasta Wikipediasta ja listan kirjasta löytyvistä kirjailijoista ja heidän novelleistaan Kuopion kaupunginkirjaston nettisivuilta. Kirjassa on 318 sivua.
PoistaNo, nyt on kyllä kunnon tiivistykset! hauskat! Pitäisi itsekin kokeilla tällaista.
VastaaPoistaTuo mainitsemasi kirja Aikamme mestarikertojia tuntuu niin tutulta ... Ei, vaan muistelin tätä: Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja, valikoinut Aulis Ojajärvi, 1972. Nobel-tyyppejä tässäkin, mutta myös muita, alkaa Boccaccion Metsästyshaukasta ja päättyy Camusin Yövieraaseen. Ei mitään muistikuvaa, pitäisi lukea uudestaan, 30 tasokasta novellia enkä muista yhtäkään. Dementia?
Minulle jäi siitä kirjasta mieleen se Amontillado-tynnyri. Ja onkos siinä myös Faulknerin Käsi veden pinnalla? Piti ihan hakea se kirja tuolta viileästä takahuoneesta. Kafkan Hiilisangolla ratsastaja löytyy ja Graham Greenen Kutsujen loppu, niin ja Hessen Traagillista. Minä kun olen lukenut niin kovin vähän, niin muistan näitäkin kouluajoilta. Joo ja Maupassantin Koru on tässä kirjassa myös. Se on minusta tosi hieno. Maupassantia olen ajatellut jossain vaiheessa lukea. Undsetin tarina nenäliinoista on myös jäänyt mieleeni.
PoistaNiin ne toiset muistaa... Minä jätin tämän kirjan pöydälle lukeakseni uudelleen. Katsotaan, tuleeko tuttuuden kokemusta. Tiedä vaikka samalla muistaisin muutakin. En muista muutamista nuoruusvuosista paljon mitään, koska silloin perheessä tapahtui traagisia asioita ja luulen, että suojasin itseäni unohtamalla. Muisti on erikoinen asia.
PoistaEi kaikkea tarvitse muistaa. Joskus lienee vain parempi kun ei niin tarkkaan muistakaan. Jostain taisin joskus kuulla että kerralla päässä voi ihmisolennolla olla A4-arkkia vastaava määrä tietoa. Eiköhän muistillakin joku raja ole? Jos pyydetään kertomaan vitsi, ei tahdo tullua mitään erityisen vitsikästä mieleen. Mutta kun joku toinen kertoo vanhan vitsin, saattaa muistaa senkin mistä sen luki tai millä vuosikymmenellä sen ensimmäisen kerran kuuli.
Poista