Katselin joskus 1970-luvulla tv:stä puolalais-tshekkoslovakialaisen elokuvan, joka jäi mieleeni kiehtovana ja kosketti minua varsinkin tyylikkäällä loppuratkaisullaan. En kuitenkaan muistanut enää elokuvan nimeä. Vielä muutama vuosi sitten minun olisi ollut vaikea löytää ketään, joka olisi sen nimen voinut minulle kertoa. Nyt olemme kuitenkin edenneet niihin aikoihin, jolloin tekoälyltä voi kysyä melkein mitä tahansa ja oikea vastaus putkahtaa sieltä parissa sekunnissa. Kuvailin elokuvan tapahtumia lyhyesti ja sieltähän se tieto tupsahti noin vain. Eikä tässä vielä kaikki – nykyään tietyt kulttielokuvat voi katsella youtube-palvelusta englanniksi tekstitettyinä, tässä tapauksessa vielä hyvin tekstitettynä.
Kyseessä on Henrik Worcellin vuonna 1936 ilmestyneen romaanin pohjalta tehty, Janusz Majewskin vuonna 1975 ohjaama elokuva, jonka nimi on tuo otsikossa mainittu Zaklęte Rewiry (suomeksi esim. Suljettu piiri tai Lumottu piiri). Tosin on mahdollista että elokuva esitettiin Suomessa nimellä Hotel Pacific, jolla nimellä elokuvaa on esitetty kansainvälisesti tapahtumapaikan mukaan.
Elokuva kertoo alle 18-vuotiaana kaupunkiin työnhakuun tulevasta maalaispojasta, joka löytää työpaikan keittiöapulaisena Hotelli Pacificista. Nuorukainen, Roman (Marek Kondrat), tuttavien kesken Romek, saa asua hotellin henkilökunnan asuinhuoneessa toisen nuoren miehen, Frycin (Roman Skamene) kanssa. Nopeasti asioita oppivana ja komeana Roman etenee baariin viinurin hommiin Frycin seuraksi ja pian hän jo ohittaa Frycin ja pääsee tarjoilijaksi. Elokuva esittelee hotellin ja varsinkin ravintolan henkilökunnan eloa ja niitä kovia ja julmia lainalaisuuksia, joilla töitä paiskitaan – välillä esimiestaso herra Fornalskin (Roman Wilhelmi) johdolla paiskii rajusti pitkin korvia myös alaisia.
Ravintola on ensiluokkainen, asiakaskunta varakasta ja vaativaa. Tarjoilijan työ ravintolasalissa sisältää paljon pieniä yksityiskohtia, eikä aikaa unelmointiin jää. Työntekijöitä erotetaan pienistä rikkeistä, eroottiset suhteet työntekijöitten välillä on kielletty ja hierarkia on täydellinen ja ankara. Viime kädessä asioista päättää omistaja, johtaja Pancer (Čestmír Řanda).
Minulle jäi aikoinaan näkemästäni elokuvasta mieleen juuri Romanin ja Frycin suhde. Roman menestyy, Fryc jää paitsioon. Molemmat suorittavat hovimestarin ammattitutkintoa samaan aikaan, Fryc jännittää ja epäonnistuu, Roman vastaa olutta koskevaan kysymykseen kuin pullon etiketistä lukisi. Roman tuntuu tekevän vaikutuksen ennen kaikkea miellyttävällä olemuksellaan. Hän läpäisee tutkinnon, Fryc häkeltyy vastatessaan eikä muista mitä on opetellut. Roman unohtaa myös miten tärkeä asia tutkinnon suorittaminen olisi Frycille, miten hän on sanonut riistävänsä henkensä, ellei läpäise tutkintoa.
Roman tekee hotellin ravintolassa pitkähkön uran, mutta kokee työpaikan ilmapiirin kahlitsevaksi. Herra Fornalskin osuutta asiaan on ehkä turhaan korostettu. Joka tapauksessa eräänä päivänä Romanin mitta täyttyy ja hän tekee oman ratkaisunsa, joka kuten todettua on tyylikäs.
Joku voi nähdä tässäkin elokuvassa jonkinlaista sosialistisen maailman kritiikkiä kapitalismia kohtaan ja joku toinen sosialismissa elävien ihmisten peiteltyä kritiikkiä sosialistista järjestelmää kohtaan. Minusta elokuvan kertoma tarina on yleisinhimillinen. En näe siinä mitään kätkettyä poliittista viestiä. Puolalainen luokitus näyttää olevan psykologinen draama.
Kesto 95 min.
