Powered By Blogger

tiistai 20. lokakuuta 2015

Olavi Koivukangas: Suomalainen siirtolaisuus Australiaan toisen maailmansodan jälkeen

Olavi Koivukankaan (s. 1941) tutkimus Suomalainen siirtolaisuus Australiaan toisen maailmansodan jälkeen julkaistiin Siirtolaisuusinstituutin kustantamana vuonna 1975 jukaisusarjassa Siirtolaisuustutkimuksia, Koivukankaan tutkimus komeilee sarjassa järjestysnumerolla A 1.

Suomalaisia siirtolaisia eleli Australiassa vuoden 1971 väestönlaskennan mukaan reilut kymmenentuhatta. Koska Australia on erittäin laaja maa, Koivukangas valitsi tutkimusmenetelmäkseen postihaastattelun. Hänen laatimansa, 70 kysymystä sisältävän haastattelulomakkeen kopio löytyy kirjan lopusta. Lomake lähetettiin Australian suomalaisten Suomi-lehden tilaajille ja sitä jaettiin Suomi-seuroissa, seurakunnissa ja järjestöissä. Kyselyn lisäksi Koivukangas hyödynsi tutkimuksessaan Australian valtion tilastoja siirtolaisista. Ne vahvistivat useimmiten haastattelututkimusten tuloksia. Pienen tilastollisen poikkeaman aiheutti se, että uusimmat tulijoista eivät syystä tai toisesta vastanneet kyselyyn yhtä innokkaasti kuin aikaisemmin saapuneet. Vastauksia kyselyyn Koivukangas sai aviopuolisot mukaanlukien peräti 703:lta suomalaissiirtolaiselta!

Koivukangas jakoi vastaajien joukon kolmeen osaan Australiaan saapumisaikojen perusteella: 1) ennen vuotta 1955 tulleet (tosiasiassa useimmiten tulleet maahan jo ennen toista maailmansotaa), 2) vuosina 1955 – 1965 saapuneet ja 3) vuosina 1966 – 1970 saapuneet. Saapumisaikojen ero toi esiin erilaiset näkemykset maahanmuuttajien joukossa. Vanhimmat tulijoista elivät hyvinkin vakiintunutta elämää, monet jo eläkkeellä. Keskimmäisen ryhmän edustajilla oli vakiintuminen edennyt pitkälle, mutta muistissa olivat tuoreena asuntolainat ja Australian matkan hinta. Uusimmat saapujat olivat Australian erittäin siirtolaisystävällisen politiikan ansiosta saaneet matkalipun uuteen maahan hintaan 25 Australian dollaria eli reilut sata Suomen markkaa/hlö ja alle 19-vuotiaat ilmaiseksi! Näin alhainen hinta houkutteli varmaan siirtolaiseksi seikkailunhaluisia, joista jotkut saattoivat lähteä reissuun jo halvan matkan houkuttelemina. Tämä asenne on saattanut vaikuttaa myös halukkuuteen vastata kyselyyn. Matkan halpaan hintaan sisältyi toki ehto oleskelusta Australiassa vähintään kahden vuoden ajan ja kielikursseille piti myös osallistua. Monet siirtolaiset ovat saapuneet Australiaan Bonegillan siirtolaisleirin kautta.

Seikkailunhalun lisäksi tärkeitä syitä lähteä siirtolaiseksi Australiaan ovat olleet työttömyys ja yleiset taloudelliset syyt. Aika monet vastaajat ovat tuoneet esiin myös Suomen korkean veroasteen. Jotkut tietenkin halusivat aloittaa alusta jossain muualla, syitä lähtöön kyllä löytyi ilmastosta palkkatasoon. Yleisesti ottaen siirtolaiseksi on lähdetty, koska on ollut pakko lähteä, eikä tarkoitus parantaa toimeentuloa ole ollut ensisijainen syy.

Koivukankaan tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista oli verrattain tyytyväinen oloihinsa Australiassa. Tyytymättömyyttä aiheutti monille oma puutteellinen englannin kielen taito, joka asettui esteeksi niin työelämässä kuin virastoissa, pankeissa ja kaupoissa asionnin osalta. Esiin nousivat myös Australiassa asustavat monet kansallisuudet, joissa toiset näkivät hyvää toiset huonoa. Jotkut kauhistelivat Australian eristämättömiä asuntoja, joissa kylmään vuodenaikaan saattaa palella ihan kunnolla.

Kuten odottaa sopii, moni suomalainen on työskennellyt maahan saavuttuaan aluksi rakennus-, tehdas- ja siivoustöissä. Uusi, Australiassa syntynyt sukupolvi on sitten paremman kielitaidon ja koulutuksen avulla noussut vanhempiaan korkeampiin asemiin yhteiskunnassa.

Kirjassa on 262 numeroitua sivua ja lueskelin sitä aika pitkään. Välillä muistelin sanalla sanoen omiani.

5 kommenttia:

  1. Jaa, että siirtolaisuus kiinnostaa yhä. Kun sanot lukemisen lomassa muistelleesi, niin tarkoitatko omia siirtolaisaikojasi? Vai oletko vain harkinnut lähtemistä, mutta jättänyt sikseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veljeni läksi siirtolaisena Australiaan muistini mukaan kevättalvella 1971. Hän otti jossain vaiheessa Australian kansalaisuuden, mutta kaikki ei mennyt hyvin. Tänä iltana vein kanervan veljeni haudalle Kuopiossa. Veljeni kuoli vuonna 1988. Tämä on minun erittäin henkilökohtainen kytkökseni maahanmuuttoon. Koivukankaan kirjaa lukiessani harkitsin kaikenlaista, pääasiassa jälkikäteen.

      Koivukangas lopettaa varsinaisen tekstiosuutensa kirjassaan toteamalla, että mikäli tämä tutkimus saa jonkun siirtolaiseksi aikovan miettimään kahdesti ennen lähtöään, on kirja ollut kirjoittamisen arvoinen.

      Poista
  2. Monta hyvää syytä tarttua Koivukankaan kirjaan, huomaan minä.

    VastaaPoista
  3. Blogissani Tarukirja on sinulle haaste (jos sinua tuollainen kiinnostaa).

    VastaaPoista