Olavi Koivukankaan (s. 1941) tutkimus
Suomalainen siirtolaisuus Australiaan toisen maailmansodan jälkeen
julkaistiin Siirtolaisuusinstituutin kustantamana vuonna
1975 jukaisusarjassa Siirtolaisuustutkimuksia, Koivukankaan
tutkimus komeilee sarjassa järjestysnumerolla A 1.
Suomalaisia siirtolaisia eleli
Australiassa vuoden 1971 väestönlaskennan mukaan reilut
kymmenentuhatta. Koska Australia on erittäin laaja maa, Koivukangas
valitsi tutkimusmenetelmäkseen postihaastattelun. Hänen laatimansa,
70 kysymystä sisältävän haastattelulomakkeen kopio löytyy kirjan
lopusta. Lomake lähetettiin Australian suomalaisten Suomi-lehden
tilaajille ja sitä jaettiin Suomi-seuroissa, seurakunnissa ja
järjestöissä. Kyselyn lisäksi Koivukangas hyödynsi
tutkimuksessaan Australian valtion tilastoja siirtolaisista. Ne
vahvistivat useimmiten haastattelututkimusten tuloksia. Pienen
tilastollisen poikkeaman aiheutti se, että uusimmat tulijoista eivät
syystä tai toisesta vastanneet kyselyyn yhtä innokkaasti kuin
aikaisemmin saapuneet. Vastauksia kyselyyn Koivukangas sai
aviopuolisot mukaanlukien peräti 703:lta suomalaissiirtolaiselta!
Koivukangas jakoi vastaajien joukon
kolmeen osaan Australiaan saapumisaikojen perusteella: 1) ennen
vuotta 1955 tulleet (tosiasiassa useimmiten tulleet maahan jo ennen
toista maailmansotaa), 2) vuosina 1955 – 1965 saapuneet ja 3)
vuosina 1966 – 1970 saapuneet. Saapumisaikojen ero toi esiin
erilaiset näkemykset maahanmuuttajien joukossa. Vanhimmat tulijoista
elivät hyvinkin vakiintunutta elämää, monet jo eläkkeellä.
Keskimmäisen ryhmän edustajilla oli vakiintuminen edennyt pitkälle,
mutta muistissa olivat tuoreena asuntolainat ja Australian matkan
hinta. Uusimmat saapujat olivat Australian erittäin
siirtolaisystävällisen politiikan ansiosta saaneet matkalipun
uuteen maahan hintaan 25 Australian dollaria eli reilut sata Suomen
markkaa/hlö ja alle 19-vuotiaat ilmaiseksi! Näin alhainen hinta
houkutteli varmaan siirtolaiseksi seikkailunhaluisia, joista jotkut
saattoivat lähteä reissuun jo halvan matkan houkuttelemina. Tämä
asenne on saattanut vaikuttaa myös halukkuuteen vastata kyselyyn.
Matkan halpaan hintaan sisältyi toki ehto oleskelusta Australiassa
vähintään kahden vuoden ajan ja kielikursseille piti myös
osallistua. Monet siirtolaiset ovat saapuneet Australiaan Bonegillan
siirtolaisleirin kautta.
Seikkailunhalun lisäksi tärkeitä
syitä lähteä siirtolaiseksi Australiaan ovat olleet työttömyys
ja yleiset taloudelliset syyt. Aika monet vastaajat ovat tuoneet
esiin myös Suomen korkean veroasteen. Jotkut tietenkin halusivat
aloittaa alusta jossain muualla, syitä lähtöön kyllä löytyi
ilmastosta palkkatasoon. Yleisesti ottaen siirtolaiseksi on lähdetty, koska on ollut pakko lähteä, eikä tarkoitus parantaa toimeentuloa ole ollut ensisijainen syy.
Koivukankaan tutkimuksen mukaan valtaosa
suomalaisista oli verrattain tyytyväinen oloihinsa Australiassa.
Tyytymättömyyttä aiheutti monille oma puutteellinen englannin
kielen taito, joka asettui esteeksi niin työelämässä kuin
virastoissa, pankeissa ja kaupoissa asionnin osalta. Esiin nousivat
myös Australiassa asustavat monet kansallisuudet, joissa toiset
näkivät hyvää toiset huonoa. Jotkut kauhistelivat Australian
eristämättömiä asuntoja, joissa kylmään vuodenaikaan saattaa
palella ihan kunnolla.
Kuten odottaa sopii, moni suomalainen
on työskennellyt maahan saavuttuaan aluksi rakennus-, tehdas- ja
siivoustöissä. Uusi, Australiassa syntynyt sukupolvi on sitten
paremman kielitaidon ja koulutuksen avulla noussut vanhempiaan
korkeampiin asemiin yhteiskunnassa.
Kirjassa on 262 numeroitua sivua ja
lueskelin sitä aika pitkään. Välillä muistelin sanalla sanoen
omiani.
Jaa, että siirtolaisuus kiinnostaa yhä. Kun sanot lukemisen lomassa muistelleesi, niin tarkoitatko omia siirtolaisaikojasi? Vai oletko vain harkinnut lähtemistä, mutta jättänyt sikseen?
VastaaPoistaVeljeni läksi siirtolaisena Australiaan muistini mukaan kevättalvella 1971. Hän otti jossain vaiheessa Australian kansalaisuuden, mutta kaikki ei mennyt hyvin. Tänä iltana vein kanervan veljeni haudalle Kuopiossa. Veljeni kuoli vuonna 1988. Tämä on minun erittäin henkilökohtainen kytkökseni maahanmuuttoon. Koivukankaan kirjaa lukiessani harkitsin kaikenlaista, pääasiassa jälkikäteen.
PoistaKoivukangas lopettaa varsinaisen tekstiosuutensa kirjassaan toteamalla, että mikäli tämä tutkimus saa jonkun siirtolaiseksi aikovan miettimään kahdesti ennen lähtöään, on kirja ollut kirjoittamisen arvoinen.
Monta hyvää syytä tarttua Koivukankaan kirjaan, huomaan minä.
VastaaPoistaAinahan niitä syitä löytyy.
PoistaBlogissani Tarukirja on sinulle haaste (jos sinua tuollainen kiinnostaa).
VastaaPoista