Powered By Blogger

torstai 10. heinäkuuta 2025

Une année polaire

Une année polaire on elokuva Grönlantiin lähtevästä tanskalaisesta nuoresta miehestä ja hänen kohtaamisestaan paikallisen väen kanssa. Elokuva on ranskalaista tuotantoa, siitä syystä nimikin on ranskaksi. Suomeksi nimi voisi olla esim. Vuosi napaseudulla. Elokuvan kielet ovat kumminkin tanska ja grönlanti. Tapahtumapaikkana on alun Tanska-jakson jälkeen pieni kahdeksankymmenen asukkaan kylä nimeltä Tiniteqilaaq.

Vaikka elokuva onkin draama-komedia, on siinä paljon nähtävää ihan kulttuurin kuvauksen kannalta. Elokuvan ohjasi Samuel Collardey ja se valmistui vuonna 2018. Nuorta tanskalaista alakoulun opettajaa esittää omalla nimellään Anders Hvidegaard. Tärkeässä osassa hänen oppilaanaan toimii Asser Boassen.

Anders on toiminut jonkin verran opetustehtävissä Tanskassa ja ulkomaillakin. Hän tahtoo pois kotoaan, jossa isä odottaa hänestä maatilan jatkajaa. Pojan päätös lähteä Grönlantiin on isälle raskas, isä jää levittämään kasvinsuojelumyrkkyjä pelloilleen.

Saapuminen pieneen Tiniteqilaaqin kylään näyttää aluksi seesteiseltä, mutta heti ensimmäisellä oppitunnilla pienet oppilaat käyttäytyvät levottomasti eivätkä kunnioita opettajaansa. Anders huutaa oppilailleen ja oppilaat huutavat takaisin. Kiinnostus tanskalaiseen opetukseen ei ole kovin kummoista. Oppilaat kyllä ymmärtävät tanskaa, mutta käyttävät mieluiten grönlannin kieltä, jota Anders ei osaa. Anders seisahtuu itse opettaessaan lapsille uskonnon tai historian tunnilla miten Martti Luther halusi saksantaa Raamatun tekstejä, jotta jokainen voisi perehtyä niihin omalla kielellään.

Kulttuurinen yhteentörmäys tapahtuu myös suhteessa aikuisväestöön. Anders yrittää keskustella vanhemman naisimmeisen kanssa ja kysyy häneltä, onko paikkakunnalla perheitä, jotka näkevät nälkää. Nainen vastaa hänelle grönlanniksi ja sanoo, että sellaista tapahtuu kai Tanskassa, jossa ihmiset etsivät ruokaa kaduilta ja roskiksista.

Andersin kotoutuminen grönlantilaiseen kylään alkaa kuitenkin sujua, kun hän alkaa vierailla oppilaansa Asserin kodissa. Asser asuu isovanhempiensa luona, vanhemmat asuvat kyllä kylässä, mutta ovat antaneet lapsen isovanhempain hoitoon. Tässä kohden viitataan alkoholin käyttöön. Asser on villikko, Andersin mielestä olisi tärkeää, että hän saisi koulussa riittävästi opetusta, jotta pärjäisi yläkoulussa, jonne hänen on määrä siirtyä kuluvan lukuvuoden jälkeen. Mutta Asser ei näe tanskalaista koulutusta itselleen hyödyllisenä, hän haluaa tulla metsästäjäksi. Mummo opettaa poikaa nylkemään hylkeen.

Anders haluaa opetella kylän tavoille ja tilaa kokeneelta tekijältä reen koiravaljakkoa varten. Lopulta hän osallistuu jääkarhujahtiin kahden metsästäjän ja Asser-pojan kanssa.

Elokuva esittelee Grönlannin kauniita jäisiä maisemia sekä paikallisia tapoja kiinnostavalla tavalla. Anders solahtaa vähän kerrassaan paikalliseen elämänmenoon vaikka hän jääkin jossain määrin yhteisön ulkopuoliseksi jäseneksi. Elokuva on tehty vailla siirappimaisuutta, joten katsoja saa nauttia harvinaisesta aitouden tunnusta.

Kesto 94 min.

4 kommenttia:

  1. Olen lukenut jonkin verran Grönlantiin sijoittuvaa kirjallisuutta, ja aihe kyllä kiinnostaa edelleen. Tässä taannoin tuli ylellä dokumenttisarja Grönlannin ja Tanskan suhdehistoriasta, jota osittain katsoin. Mille aikakaudelle tämä mainitsemasi sijoittui?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikakausi vaikuttaa meidän ajaltamme. En muista mainittiinko vuosilukuja. Katselin vähän vain ohimennen sitä hienoa dramatisoitua dokumenttisarjaa, josta kerrot. Ajattelin katsella enemmänkin, mutta tuntuu löytyvän aina jotain muutakin puuhaa.

      Poista
  2. Mielenkiintoista problematiikkaa kulttuurien kohtaamisesta. Itse olen postannut Tuomas Vennon vaatimattomasta "Katoavaa Grönlantia" kirjasta, joka oli hieman alentuva ja asenteellinen poiketen siinä vanhemman suomalaisen matkakirjallisuuden linjasta.

    Christer Bouchtin "Hiihtäen halki Gönlannin" oli sitävastoin varsin mielenkiintoinen ja oiva kirja. Ylen arkistossa on retkestä tällainen filmi: https://yle.fi/a/20-116998. Luin joskus muinoin myös Aage Gilbertin "Lääkärinä eskimoiden maassa", joka oli oikein mainio kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan sitä napaseuduista kirjoitettukin. Bouchtin kertomus vaikuttaa kiinnostavalta. Pitää katsella tuo ylen dokumentti.

      Aloin tänään lukea saksankielisiä kertomuksia, sellaista helpotettua saksaa kielen opettelijalle. Lukeminen sujuu, mutta voisi olla hieman vetoavampaa tekstiä.

      Poista