Katselin rakkaan vaimoni kanssa eilen illalla saunan jälkeen kotimaisen elokuvan nimeltä Metsäjätti. Elokuva valmistuihe vuonna 2020 ja sen ohjasi Ville Jankeri. Pääosissa nähdään Jussi Vatanen ja Hannes Suominen. Tärkeissä sivuosissa näyttelevät Sara Soulié ja Anu Sinisalo sekä Tommi Korpela ja Iikka Forss. Käsikirjoituksen laativat Miika Nousiaisen Metsäjätti-nimiseen romaaniin perustuen Ville Jankeri ja Timo Turunen.
Elokuva kertoo keskisessä Suomessa kuvitteellisella Törmälän paikkakunnalla sijaitsevasta vaneritehtaasta, jota uhkaavat saneeraustoimenpiteet. Suuren Metsäjätti-nimisen yhtiön edustajana asiaa hoitamaan lähetetään Pasi (Jussi Vatanen), joka on lähtöisin Törmälästä. Hän kohtaa tehtaalla ja lähitienoolla entisiä tuttaviaan, erityisesti vanhan kaverinsa Jannen (Hannes Suominen). Pasin on keksittävä jotain, jolla henkilöstön vähentämiseltä vältyttäisiin tai muutoin ovat edessä kipeät irtisanomiset. Samaan aikaan Pasin vaimo Linda (Sara Soulié) odottaa pariskunnan esikoista ja muuttoa uuteen, valmistumassa olevaan hulppeaan kerrostaloasuntoon.
Elokuva on mielestäni erittäin tasapainoinen katseltava, asiat etenevät miellyttävällä vauhdilla, takaumat on sovitettu nätisti mukaan. Työntekijöitten irtisanominen on tietenkin riipaiseva tapaus, mutta tällaiset pienet tragediat vain kuuluvat ihmisen eloon. Kurjuudella ei mässäillä, ihmiset kantavat osansa pystypäin.
Pasi itse joutuu ison uhrauksen eteen, hänen ratkaisussaan on samaa kylmää tyylikkyyttä kuin syyskuussa katselemassani puolalaisessa elokuvassa. Tosin puolalaisen päähahmon ratkaisu on vaihtaa alaa. Oikeesti pelkkä maiseman vaihtaminen ei kovassa liikemaailmassa luultavasti kantaisi kananlentoa pisemmälle. Tykkäsin silti tämän suomalaisen elokuvan armahtavasta lopusta. Mitään tuon lahjakkaampaa en olisi edes itse keksinyt.
Oli kiva nähdä Hannes Suominen tällaisessa rennommassa osassa. Muistan hänet Eila-elokuvan vankilasta vapautuvana poikana, se suoritus on jäänyt minulle liiaksi mieleen.
Kesto 88 min.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti