Romaani Stalker sijoittuu
kuvitteelliseen kanadalaiseen Marmontin kaupunkiin. Marmont on
yksi kuudesta Maapallon kohteesta, jonne Deneb-nimisen tähden
suunnalta peräisin oleva outo sivilisaatio on lähettänyt jotain,
josta Maan asukkaat eivät ole pääseet varmuuteen. Avaruudellisten
vierailijoitten Käynnin myötä ilmenneitten erinäisten
haitallisten ja levottomuutta herättäneitten ilmiöitten vuoksi osa
Marmontin kaupungista on suljettu ja eristetty. Tätä osaa
kaupungista kutsutaan nimellä Vyöhyke. Romaanin päähenkilö
Redrick Shoehart tienaa kahisevansa salakuljettamalla
vierailijoitten jättämää tavaraa Vyöhykkeeltä ja myymällä
sitä varakkaille tahoille.
Stalker on osaksi
ajanvietekertomus, scifijännäri, joka toimii ajatusleikkinä samaan
tapaan kuin vaikkapa elokuva Kolmannen asteen yhteys.
Toisaalta Stalker mahdollistaa myös laveammat ajatusleikit.
Pohdiskelevassa kohtauksessa kirjan puolivälissä Käyntejä
koskevan tutkimuksen kuuluisaksi tekemä tohtori Valentine Pilman
keskustelee ravintolassa Vyöhykkeeltä löytyneitten
elektronisten laitteitten keruuta junailevan edustajan kanssa.
Pilmanin mukaan olisi mahdotonta määritellä miksi vierailijat ovat
Maahan halunneet tutustua. Eräänä mahdollisuutena hän ehdottaa,
että vierailijat ovat vain käyneet Maassa piknikillä, tehneet
huviretken tienpientareelle ja jättäneet roinaa jälkeensä.
Tohtori Pilmanin mielestä ihmisen on turha kuvitella selvittävänsä
Maan ulkopuolisen älykkyyden toimien tarkoitusta, kun ihminen ei ole
kyennyt selvittämään Maassa elävien eläintenkään järkeilyä.
Tohtorin mielestä järkeä sinänsä saattaa olla mahdotonta
määritellä. Seuraa hauska keskustelu järjestä ja ihmisen
oletetusta tiedonjanosta, josta pieni katkelma:
On tarve ymmärtää, mutta se ei
edellytä tietoja. Esimerkiksi hypoteesi jumalasta suo kerrassaan
verrattoman mahdollisuuden ymmärtää järjestään kaiken
tietämättä yhtikäs mitään... Antakaa ihmiselle äärimmäisen
yksinkertaistettu systeemi maailmasta ja selittäkää jokainen
tapahtuma tuon yksinkertaistetun mallin pohjalta. Sellainen
lähestymistapa ei vaadi tietoja ollenkaan. Muutamia ulkoa opeteltuja
kaavoja ynnä niin sanotun intuition, niin sanottua käytännön
hoksnokkaa ja niin sanottua tervettä järkeä.
Vastaavanlaisia yksinkertaistettuja
hypoteeseja entisen itäblokin maitten sosialistisen ajan taiteesta
on ilmassa. Netistä puhumattakaan.
Kiva kirja on tämä Stalker.
Takakannessa se mainitaan Tarkovskin elokuvaa letkeämmäksi. En
väitä vastaan, vaikka hatarat ovat muistoni elokuvasta. Lainasin
kirjan Siilinjärven kirjastosta nyt kun vauhtiin pääsin ja kun
minulle käytiin näyttämässä minne scifi-kirjallisuus on
majoitettu. Siilinjärvellä käytetään nimitystä
Tieteiskirjallisuus.
Kirjassa on 216 sivua. Lukaisin sen
parissa päivässä. Lainasin toisenkin Strugatskien kirjan.
Jaa että kirja on letkeämpi kuin Tarkovskin siitä tekemä elokuva. Semmoista sattuu, kun kanava vaihtuu ja kirjan lukenut luo siitä oman tulkintansa.
VastaaPoistaMinäkään en muista leffasta paljoa, vain joitakin aavemaisia näkymiä. Häivähdystäkään ei palaudu päähäni siitä, mistä elokuva perimmältään puhuu.
Kyllä näin on.
PoistaStrugatskeja en ole muistaakseni lukenut yhtään, mutta niitä taidettiin kyllä suomentaa useita siinä 70-80-luvun vaihteessa.
VastaaPoistaSitaatti on kyllä mainio, ja sovellettavissa moneen aikamme ilmiöön (niin että sen terveen järjen on tosiaan syytä olla niinsanottua). Vaan onko tämäkin sitten sellainen yksinkertaistettu systeemi?
Lainasin romaanin nimeltä "Hankala olla jumala".
PoistaKyllähän niitä kirjojen sanomisia voi käyttää omiin tarkoituksiinsa ja tulkita tavallaan. Eikä niistä sanomisista lopultakaan asiat perustaltaan paljon huojahtele. Ja jokaisellahan on kullekin asialle omat perustansa.
Stalker on kuvattu Inon rauniolinnoituksessa Terijoelta länteen. Filmi on kyllä vaikuttava, niin kuin kaikki Tarkovskin kuvat.
VastaaPoistaMinä ostin sen Stalker-elokuvan itselleni ja koetin katsella sitä, kun odottelin vaimon paluuta lomamatkalta, mutta nukahdin ja sikäli kuin katselin, oli Tarkovskilla taas aika vahvasti oma näkemys tarinasta. Toteutus ei ainakaan silloin minua vakuuttanut, mutta koetan joskus virkeämpänä uudelleen.
PoistaVaimon kävin kyllä hakemassa asemalta.