Powered By Blogger

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Joni Skiftesvik: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja

Joni Skiftesvikin novellikokoelmista ensimmäinen on nimeltään Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja. Se on kai julkaistu vuonna 1983. Kokoelmassa on neljätoista novellia.

Skiftesvik on taitava kertoja. Hänen novelleissaan on alku, keskikohta ja loppu, eikä paperinmaku häiritse läheskään aina. Sitä paitsi aiheet vaihtelevat parhaimmillaan ihan kiitettävästi. Se mikä vähän häiritsee, on perisuomalainen ankeuden ilmapiiri, joka tunkee silmille kautta linjan. Huumori on yleensä hurttia, kansanomaista tasoa, silloin kun sitä esiintyy. Hauskin tarinoista on nimeltään Valtuuskunta. Se olikin minulle tv:stä tuttu. Tv-elokuvan pääosista muistan Hannu Huuskan ja Martti Silvennoisen. Pistän tähän pienen katkelman novellista, kun se niin lämpimästi sisintäni koskettaa:

Ukko alkoi selittää: – Silloin, kun minä olin viimeisiä aikoja valtuustossa, nämä seutuliitot perustettiin, kun piti saada herrojen penskoille työtä eikä niistä mihinkään oikeaan työhön ollut. Kaikista ei voitu tehdä poliiseja. Ne ovat aivan turhia virastoja, joihin kootaan laiskoja ihmisiä suojatyöhön.

Myös kokoelman niminovellin olen joskus tv:stä katsellut. Muistikuvani mukaan tv-elokuvassa tunnelma oli vankempi ja koskettavampi kuin novellissa.

Kirjan ensimmäinen novelli, Aavistaja, on neljään lukuun jaettu kertomus ja se on minusta kirjan parhain. Siinä olisi ainesta tv-elokuvaksi, liekö sitten jo sellaiseksi sovitettukin? Novelli antaa myös aavistaa, että Skiftesvikiltä voisi jonain päivänä irrota pitempikiäkin, ehkä romaanin pituisia kertomuksia. Näin on nähtävästi käynytkin. Tämän kirjan novellit taitavat kirjailijan mielestä olla kuvailevan alaotsikon mukaisesti Lyhyttä proosaa.

Kirjassa on 236 sivua ja luin sitä nelisen päivää. Tosin eilen kävin Maaningalla ja Kuopiossa, mistä tulin niin väsyksiin, etten jaksanut lukea sivuakaan.

9 kommenttia:

  1. Kannattaa lukea Skiftesvikin viimeisin, Valkoinen Toyota vei vaimoni, jossa myös sivutaan lapsen mentystä, joka tapahtui perheessä.

    Skiftesvikin Viltteri ja Mallu -novellikirja on niin hauska, että ilmeisesti on jonkinlainen faniklubi, joka toistelee Viltterin repliikkejä kuin Matti Nykäsen viisauksia. Näiden novellien pohjalta on tehty tv-elokuva Katsastus, jota on näytetty monesti uusintana. Vesa Vierikko on aivan mahtavan hyvä Viltteri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos asiaan paneutuneesta kommentistasi!

      Tämä Viltteri-hahmo esiintyy tosiaankin kahdessa peräkkäisessä novellissa tässä kirjassa. Täytyy valitettavasti todeta, etten pitänyt niistä tarinoista. Niinikään valitettavasti minulle tuli jotenkin mieleen mainitsemasi tv-elokuva Katsastus, jota en ole koskaan kyennyt kokonaan katselemaan. En pidä semmoisesta tuskastuttavasta sähläämisestä, josta ei oikein tiedä onko kyseessä komedia vai draama vain jokin muu. Viltterin vierailua Mallun luona kuvaava novelli Näprääjä ei minusta ole ainakaan hauska. Novellin aihe on ihan hyvä, mutta käsittelytavassa on minun mielestäni jokin vinossa. (Olisin tässä nyt vähän tosikko... Sori!)

      Poista
    2. Et sinä kyllä mikään tosikko ole - todellakaan! Päinvastoin.
      Minä vain menen Viltteri-hahmon mukana täysillä junttihuumoriin. Jos joku muu näyttelisi Viltteriä, niin ehkä en pitäisi siitä hahmosta, mutta reppana Vesa Vierikko on niin rakastettava.

      Mutta kokeile tuota Skiftesvikin viimeisintä, Valkoista Toyotaa. Se on vakava, surumielinen elämäkerta, ihan erilainen teos häneltä. Minä luulen, että pitäisit.

      Poista
    3. Kun muistelen tarinoita, joissa Viltteri on mukana, vaikuttavat ne tosiaan aika karrikoiduilta, ehkä olen lukenut ne väärällä jalalla? Tosin Näprääjässä aihe ei kyllä naurata minua yhtään.

      Valkoisen Toyotan merkitsen muistiin. Ehkä joskus voisi järjestää itselleen Toyota-aiheisen lukukimaran? Arja Tiaisen runoja otsikolla Tää Tojota ei lähe liikkeelle ja vertailun vuoksi Tarja Leinosen romaani Toivo kulkee Datsunilla. Mitähän Mazdasta tai Mitsusta löytyisi?

      Poista
    4. Tää Tojota ei lähe liikkeeelle - KIITOS, että muistutit! Minä haluan lukea sen uudelleen. Arja Tiainen on niin hyvä!!!

      Poista
    5. Keräsin jo listan, jolle tuli kuusitoista autoaiheista kirjaa. Sitäkin pitäisi vielä karsia tai sitten varata kolme kuukautta lukuaikaa. Tosin kirjoista kaksi on entuudestaan tuttuja, mutta ne voisi silti lukaista uudestaan.

      Arja Tiaista en ole vielä ehtinyt lukea, mutta mainittu kirja voisi olla ihan hyvä näin alkuunsa.

      Poista
  2. Alku, keskikohta ja loppu, kuulostaa minulle novelliallergia-oireiselle sopivilta novelleilta. Skiftesvik on ollut pitkään luettavien listallani, mutta jostain syystä en saa hänen kirjojaan kirjastosta kotiin saakka. Olen hypistellyt niitä useampaan kertaan, mutta laitan ne aina hyllyyn takaisin lainaamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksikäs ei tätäkin. Luullakseni keposampaa luettavaa kuin Hyryn kirjat. Eikö tämä ole sieltä Pohjois-Pohjanmaalta tämä Skiftesvik myös? Itse tunnen nyt vasta tämän yhden kokoelman. Kirjoittikohan Skiftesvik aikoinaan Nyyrikkiin? Mummoni luki Nyyrikkiä vuosikausia. Varastosta löytyi aikamoinen kasa vuosikertoja, sinne ne taisivat jäädäkin.

      Poista
    2. Skiftesvik tosiaan on Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin, Haukiputaan Martinniemestä käsittääkseni. Tuosta Nyyrikki-taustasta minulla ei ole tietoa.

      Poista