Kreivi Xavier de Maistren matkakertomuksia menneestä maailmasta

Luin Kai Mikkosen suomentaman teoksen, joka sisältää kaksi ranskanmaalaisen kreivi Xavier de Maistren (1763 – 1852) matkakertomusta. Kyseiset matkakertomukset ovat:

vuonna 1794 julkaistu Voyage Autour de ma Chambre, suomennettu nimellä Matka huoneeni ympäri sekä 

vuonna 1825 julkaistu Expédition Nocturne Autour de ma Chambre, suomennettu nimellä Öinen tutkimusmatka huoneessani.

Kirja sisältää sopivan määrän huomautuksia, jotka kiitettävällä tavalla avaavat tekstien kulttuurillisia viittauksia. Lopusta löytyy selonteko Kreivi de Maistren elämästä ja teoksista.

Matka huoneeni ympäri sai alkunsa Torinossa vuonna 1790. Kreivi de Maistre tuomittiin kuuden viikon kotiarestiin osallistumisesta kaksintaisteluun. Elämään viriilillä innolla suhtautuva kreivi ei tekstin perusteella vaikuta masentuneen tuomiostaan vaan se näyttää tarjonneen hänelle tilaisuuden toteuttaa hänen jo aiemmin hellimänsä ajatus eräänlaisesta sisäisestä matkasta. Niinpä tuo ylhäistä syntyperää oleva, sivistynyt ja sosieteetin mukana tanssahteleva herrasmies luo matkakertomuksen, jossa hän esittelee huonettaan sen sisustuksellisia yksityiskohtia ja niitten herättämiä elämyksiä ja muistoja väheksymättä.

Tämän lisäksi kreivi kertoo lukijalle käsityksiään ihmisen sisäisestä rakenteesta. Ihminen on hänen mukaansa kokonaisuus, jossa on ruumiillisen puolen lisäksi kaksi selkeästi toisistaan erottuvaa puoliskoa: toisaalta ylevä ja hyveellinen sielu ja toisaalta halujen ja intohimojen ajama eläin. Sielun ja eläimen erillisyydestä hänen mielestään johtuu, että ihminen saattaa vaikkapa lukea kirjaa pitkät matkat, kunnes hän huomaa, että ajatukset harhaavat sielun siivin kokonaan muuanne eikä hän muista mitään siitä, minkä mekaanisesti lukien on sivuuttanut. Samoin on kreivi huomannut matkalla hoviin eksyneensä ihailemansa madame Hautcastelin portille – sisäisen eläimensä johdattamana! Sen kummempaa itsesyytöstä tuntematta voin paljastaa, että samalle portille tämäkin matkakertomus päättyy kun 42 päivää on lusittu.

Kreivi de Maistre vaikuttaa lukeneelta, taiteita ja naiskauneutta ihailevalta mieheltä, jolla on sydäntä myös köyhän väestönosan kärsimyksille. Niinpä matkakertomus hänen huoneestaan kertoo omalla tavallaan kirjoitusajankohdan tavoista ja elämänmenosta.

Öinen tutkimusmatka huoneessani saa alkunsa Torinossa vuonna 1799. Kyseessä on edellisen teoksen jatko-osa yleisön pyynnöstä. Palvelijansa ja koiransa menettänyt kreivi viettää yön kerrostalon viidennessä kerroksessa, ullakkohuoneessa, jonne osa hänen tavaroistaan on aiemmin viety.

Kreivi kertoo jättäneensä ajatuksensa sielusta ja eläimestä. Sen sijaan hän päättää seurata välillä järkeään välillä sydäntään. Matkansa aluksi hän törmää ullakkohuoneen vinoon kattoon, nousee kattoikkunan ääreen, näkee tähtiä ja kohoaa yllättäin tohvelisankariksi sekä ratsastaa ikkunalaudalla. Kaikista metafyysisistä pohdinnoista huolimatta sisältää matka enemmän tapahtumainkuvausta kuin muisteloa. Suuntaus käy ulospäin. Kreivi pyytää Pohjantähteä näyttämään hänelle paikkansa elämässä. Näin kreiville myös kävi. Ranskan suurta vallankumousta vastustanut kreivi otti ja liittyi Venäjän armeijaan, joka soti Napoléonin joukkoja vastaan. Öinen tutkimusmatka huoneessani ilmestyi vuonna 1825. Kreivi eli tuolloin Pietarissa avioliitossa venäläisen prinsessan kanssa. Venäjällä vanhan elämäntavan jatkaminen olikin mahdollista vielä reilun vuosisadan ajan.

Kirjassa on 161 sivua. Lukaisin sen parissa päivässä.