Terhi Rannelan nuorille lukijoille
suunnattu kertomuskokoelma Yhden promillen juttuja sisältää
viitisen sivua pitkiä tarinoita liittyen nuoriin ja
alkoholinkäyttöön. Kirja on varsin tuore, vuodelta 2012.
Kirjaa
suositellaan sen alkulehdillä niille, joilla on voimaa vastustaa
ryhmäpainetta. Jätän kunkin itsensä pohdittavaksi, sopiiko se
silloin somettajille. Lisäksi tarinoita kehotetaan nauttimaan
kohtuudella, korkeintaan 5 – 7 annosta kerralla. Minähän se
tietysti huitaisin kaikki yhden päivän aikana. Syynä oli haluni
lukea aiheesta useampia kirjoja. Mitään sen kompulsoorisempaa
asiaan ei kohdaltani sisältyne.
Alkoholi
on minulle tuttu tuote, tosin nyt ajattelin pitää adventtipaastoa
alkoholinkäytön osalta. Kotikaljaa (2,2 %) aion kyllä nauttia.
Koska
kirjan kohderyhmänä on nuoriso ja aiheena nuorison suhtautuminen
päihteitten käyttöön, on aikuisen kirjoittajan ollut syytä
omaksua tarinoihin hyveen poluille ohjaava perusvire. Muutoinhan
kirjan sanomasta olisi voinut vaikka kehkeytyä päihteiden käyttöön
yllyttävä! Vaikka tarinoitten sävy onkin varsin kielteinen
päihteitä kohtaan, ei räväkkyydestä silti ole tingitty.
Nuorisolle sattuu ja tapahtuu ja saattaa sattua vielä pitkäänkin.
Kirjan kahdeksastatoista tarinasta (joista yksi on kolmeosainen)
oikeastaan vain yhdessä löydetään myönteinen pointti
alkoholinkäyttöä kohtaan. Saattaa olla, että joku nuorempikin
lukija alkaa tuumailla miksi ihmiset sitten käyttävät alkoholia
ylipäätään?
Mielikuvituksen
puutteesta kirjoittajaa ei voi syyttää. Tarinat eivät toista
toisiaan vaan jokaiseen on löydetty uusi lähestymistapa. Lisäksi
kerrottu vakuuttaa minut uskottavuudellaan. Alkoholismia kotioloissa
pariltakin kulmalta seuranneena koin teksteissä paljon tuttua.
Erityisen koskettava oli tarina, jonka nimi oli Huoneentaulu
irtileikattavaksi: Kuinka jaksaa täysi-ikäiseksi alkoholisti-isän
kanssa. Siitä tähän loppuun
pieni katkelma:
Kun
isäsi saa viikoittaisen raivokohtauksensa ja vitut, saatanat ja
perkeleet lentävät ympäri taloa kuin laukaukset, älä suotta
korota ääntäsi. Sinä olet mykkä pikkutyttö, jota nalle
lohduttaa.
Kirjassa
on 110 sivua ja lueskelin sitä tämän päivän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti