Leningrad – Ost-Berlin -haasteen tilastollinen tutkimusparodia

Sitaatti Oleg Kuvajevin romaanista Pakenemisen säännöt:

Hän ymmärsi mahdollisesti historiallisessa tiedekunnassa, että historiaa kirjoitetaan juonikkaasti ja omituisella tavalla, että se virtaa niissä uomissa, jotka objektiiviset lait ovat sille sanelleet, mutta ne uomat ovat väljät ja niiden sisäpuolella historia heittelehtii hurjana, omituisena jokena ja heittää jatkuvasti särkille persoonallisuuksia, elämäntapoja, aikakausia ja kokonaisia valtioita.

Pienimuotoisen tutkimusprojektini tarkoituksena oli perehtyä entisen itäblokin alueen ihmisten jokapäiväiseen elämään pääasiassa kaunokirjallisuudesta löytyvien aikalaiskuvausten kautta. Toteutin tutkimustani hakemalla kirjastojen tietokannoista ja muista nettiavaruuden tietolähteistä tietoa olemassa olevista, suomennetuista entisten sosialistimaitten sosialismin aikaisia oloja käsittelevästä tai ainakin kyseiseen aikaan sosialistimaissa julkaistusta tai kirjoitetusta kirjallisuudesta. Löydettyä aineistoa, siis kirjoja lukemalla koetin muodostaa kuvan ihmisten tunnoista sosialistisen arkipäivän keskellä. Onnistuin tavoitteessani jokseenkin yhtä hyvin kuin šašlikkitarpeitten hankinnassa suomalaisesta keskivertolähikaupasta.

Pyrin valitsemaan mahdollisimman lyhyitä kirjoja, sillä olen hidas lukija ja sitä paitsi lyhyitä lukemalla tarjoutuu tilaisuus lukea monien kirjoittajien näkemyksiä monista maista ja monenlaisista oloista. Sosialistinen maailmanjärjestelmä koostui jo Euroopan osalta (koko Neuvostoliitto mukaan lukien) yli 400:n miljoonan ihmisen väestömassasta. Lukemissani teksteissä liikuttiin maantieteellisesti itäisestä Saksasta Tšuktšien niemimaalle tai Sahalinin saarelle ja tundravyöhykkeeltä Tadžikistaniin, Tbilisiin ja eteläiseen Albaniaan. Matka Leningradin ja Berliinin välillä on tässä katsannossa kuin matka paikallisjunalla datshalle ja minun tekemäni vähäiset kirjalliset matkat vain pysäkinväli trollikassa.

Kaikkein tunnetuin kirjallisuus rajautui pois, koska ne on niin paksuja opuksia, ettei jaksa käsissä pidellä. Toinen ulosrajautunut alue olivat vankileirikertomukset ja muu vainokirjallisuus paria poikkeusta lukuunottamatta. Halusin lukea tavallisen sosialistimaan kansalaisen elämästä ja kyllä siihen tilaisuus tarjoutuikin. Keskivertososialisti osoittautui melko tutunoloiseksi henkilöksi. Poikkeamat suomalaiseen verrattuna vaikuttaisivat minusta väkisin väännellyltä jälkiviisaudelta. Monet sosialistimaitten kirjailijat ovat käyttäneet kovin nykytyyppistä sarkastista sanailua, joka toimii kuin vitsikkäinä vitsansivalluksina omille kintuille.

Mutta huomaan ryhtyväni tulkitsemaan todistusaineistoa ennen sen varsinaista kategorisointia ja analysointia. Tarkoitukseni on suoltaa vakavasti otettavaa tekstiä lukukokemusteni herättämistä ajatuksista vasta seuraavassa kirjoituksessani. Nyt siirrän puheenvuoron tilastotieteen osa-alueelle.

AINEISTO

Aineiston karsinta

Luin reilut seitsemänkymmentä kirjaa, mutta en viitsi nyt tähän tutkimukseen ihan kaikkea ängetä. Otin laskennalliseen tarkasteluuni mukaan 64 teosta mutu-meiningillä ja vähän osastoinninkin perusteella.

Aineiston jako osastoihin

Jaoin tarkasteltavan aineiston kuuteentoista osastoon. Kuhunkin osastoon valitsin neljä (4) kirjaa. Jako muodostui seuraavaksi:

1. Neuvostoliitto 1917 – 1953

Neuvostolyriikkaa 2, Neuvostolyriikkaa 3, Neuvostoproosaa 2, Andrei Platonov: Sydän paikallaan

2. Neuvostoliitto 1954 – 1970

Jevgeni Jevtušenko: Kyllä ja ei, Ilja Erenburg: Suojasää, Boris Vasiljev: Ja ilta oli rauhaisa, Valentin Rasputin: Marian rahat

3. Neuvostoliitto 1971 – 1991

Oleg Kuvajev: Pakenemisen säännöt, Vasili Šukšin: Punainen heisipuu, Arkadi ja Boris Strugatski: Stalker, Jaakko Rugojev: Maan huolia

4. Muu Neuvostoliitto

Neuvostoproosaa 3, Kamelinsilmä, Kiittämätön ja muita gruusialaisia novelleja, Tšingiz Aitmatov: Valkoinen laiva

5. Viro

Uusien siipien kasvaminen, Debora Vaarandi: Tuulen valossa, Jaan Kross: Silmien avaamisen aika, Mats Traat: Viisi tanssia

6. Baltia

Puiset silmät ja muita liettualaisia novelleja, Koti-ikävä ja muita latvialaisia novelleja, Suomenlahden takaa – Viron uutta proosaa, Alberts Bels: Häkki

7. Puola

Stanislaw Lem: Futurologinen kongressi, Jerzy Andrzejewski: Vetoomus, Lech Walesa, Kieślowski on Kieślowski

8. Itä-Saksa

Ulrich Plenzdorf: Nuoren W:n uudet kärsimykset, Christoph Hein: Vieras ystävä, Christa Wolf: Kesänäytös, Reiner Kunze: Nuo ihmeelliset vuodet

9. Tsekkoslovakia

Bohumil Hrabal: Liian meluista yksinäisyys, Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, Tarjoilin Englannin kuninkaalle, Josef Škvorecký: Luutnantti Borůvkan murheet

10. Unkari ja Romania

Miljoona km Budapestistä, Puulta puulle, Zaharia Stancu: Miten sinua rakastinkaan, Ákos Kértesz: Kunnon ihminen

11. Balkan

Helakukkula, Ismail Kadare: Kivisen kaupungin kronikka, Branimir Šćepanović: Suu täynnä multaa, Jordan Raditškov: Vuoret tulivat lähelle

12. Suomi

Oili Tanninen: Samovaari – elämää Moskovassa, Pentti Saarikoski: Aika Prahassa, Juho Mäkelä: Näin naapurimaata, Jörn Donner: Berliini – arkea ja uhkaa

13. Muisteloita, esseitä ja morfiinia

Dmitri Šostakovitšin muistelmat, Valeri Harlamov: Maalintekijänä numero 17, Jaan Kaplinski: Olemisen avara hiljaisuus, Mihail Bulgakov: Morfiini ja muista kertomuksia

14. Sosialismin lanu

Vera Panova: Serjoža, Klára Jarunková: Vaitelias veli, Gavriil Trojepolski: Bim Mustakorva, Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira

15. Muu maailma ja sosialismi

Vihreä lisko, Kello 0, Vladimir Majakovski: Runoja Amerikasta, John Steinbeck: Matkalla Neuvostoliitossa

16. Toisinajattelijat

Neuvostoproosaa 1, Sukukansojen novelleja, Bertolt Brecht: Galilein elämä, Osip Mandelstam: Ajan kohina

Aineiston pisteytys

Aineisto on pisteytetty neljäntoista sanaparin avulla. Sanaparit eivät aina ole toistensa vastakohtia, kuten eivät itä ja länsikään joka asiassa ole napit vastakkain. Mikäli vaikutelmani kirjasta on lähinnä ensin mainittua sanaa, olen antanut kirjalle yhden (1) pisteen. Mikäli kirjaa kuvaa lähinnä toiseksi mainittu sana, olen antanut sille viisi (5) pistettä. Mikäli vaikutelma pysähtyy sille välille tai jonnekin muuanne, kirja on saanut kolme (3) pistettä. Joskus olen antanut myös neljää (4) tai kahta (2) pistettä, mutta mitäpä siitä.

Sanaparit, joitten perusteella olen eritellyt kirjan subjektiivisen arvioni mukaan kuvastamia aiheita, tunnelmia tai kerrontaa:

rakkauskertomus – vihoittelu

toiveikas – alistunut

uskottava – uskotteleva

edistyksellinen – perinteinen

arkinen – jännittävä

asiallinen – humoristinen

juonikas – ennalta-arvattava

yhteiskunnallinen – propagandavapaa

eläväinen – kuolevainen

kehtuuttava – sujuva

tiukkamoraalinen – jarruttelematon

yhteisöllinen – yksilökeskeinen

kriittinen – maailmoita syleilevä

maalainen – kaupunkilainen

Kuten lukija huomaa olen tarkoituksellisesti sekoittanut sanaparien ennalta arvattavan järjestyksen ennalta-arvattavuuden ehkäisemiseksi. Sillä voisinhan pisteyttää kirjat haluamaani tulosta tukevalla tavalla, mikäli en tällä lailla olisi pakkaa tietoisesti sekoittanut!

Aineiston pisteytys on käytännön tasolla toimitettu syöttämällä osastoittain niin kirjan nimet kuin pisteetkin taulukkolaskentaohjelman märehdittäväksi. Eikä se kauaa niistä leivokaan näyttäviä esityksiä, kun vain jotain komentoja ohjelmalle antaa. Pisteytystä voi käydä tarkastelemassa seuraavasta linkistä (jos sen saa toimimaan):

https://docs.google.com/spreadsheets/d/1tupJ9oVdlvzqdnegykaw9kgUncR6PfRauXxQws5o1qs/edit?usp=sharing

Pisteytetyn aineiston analysointi osastoittain

Osastoittaisen analysoinnin helpottamiseksi olen antanut taulukkolaskentaohjelmalle käskyn laskea keskiarvon osaston kirjojen saamista yhteispisteistä. Laskennallisessa tutkimuksessa esille nousevista huomioistani merkittävin (ja samalla ainoa) onkin, että kunkin osaston pistemäärien keskiarvoksi muodostui 42. Ainakin kokonaisluvuksi pyöristettynä. Ajattelin, että se olisi selkeämpää? Kokonaisluvuista on aina helpompi jutella kuin tarkoista ja täsmällisistä desimaaliluvuista. Varsinkin loppuillasta. Sitä paitsi kysehän on kirjallisuudesta eikä mistään atomitieteestä. Tosin olen kuullut, että atomeissakin saattaa olla monenlaista osatekijää, eivätkä atomipainotkaan aina pysyne painoindeksin puitteissa?

Keskiarvon lisäksi en ole erityisemmin ruvennut tähän tutkimukseen notkeampaa matematiikkaa soveltamaan. Niinpä aineiston sini, cosini ja cotangentti jäävät nyt tarkastelematta. Tangentti on mukana vain siltä osin, missä määrin tutkimukseni tangeeraa itse aiheen kanssa.

Lukemani sosialistimaitten sosialismin aikaisen kirjallisuuden itseisarvoksi muodostuu siis 42. Vai olikohan se 39? Pitää vielä tarkastaa nämä luvut. Yhteenlaskun vaihdantalaki voi bilateraalialueella toisinaan tehdä tepposensa. Siinä menee silloin viisaskin vipuun. On hankkivinaan brent-laadun raakaöljyä ja saakin itäsaksalaisia käsipyyhkeitä.

Muu analysointi

Ei muuta analysoitavaa. Siis lukemieni kirjojen osalta. Lieneeköhän muuten?