Kaarlo Marjanen ja Ensio Rislakki toimittivat vuonna 1947 ilmestyneen teoksen Maailman hymy, kuvailevalta alaotsikoltaan Kokoelma maailmankirjallisuuden etevintä huumoria. Kirjassa on 440 sivua ja se sisältää toimittajain esipuheen lisäksi 46 suomennettua humoristista tekstiä. Kirjoitan lyhyen sanasen kustakin tekstistä tai sen herättämistä mietteistä. Lisään kunkin pakinan loppuun sen päivämäärän, jolloin ko. pakinan lukaisin. Suomentajia on monta, joskin tärkein on selvästi Reino Hakamies (RH). Toinen lyhenne kuuluu Anna-Liisa Sohlbergille (A-LS).
Jos koetan löytää minua miellyttävimmät tekstit tästä joukosta, tulee ensimmäisenä mieleeni Anatole Francen kertomus Putois. Tilapäinen hanslankari saa toimia seutukunnan syntipukkina ja hänen anatomiansa muistelu kuuluu perheen ehdottomiin ilahduttajiin. Hämmästyttävässä määrin pidin Louis Goldingin kertomuksesta Arvostelijan sielunhätä. Samaan kunnioitettavaan uutten tuttavuutten luokkaan nousi ruotsalaisen Frank Hellerin veijarimainen Maailman hienoin kauppa. Kertomus sopimuksesta, jossa kaikki voittavat. O. Henryn Porsasmoraalia kelpaa opetukseksi nykyajan sopimuksen tekijöille. Kuten myös Nasreddinin Myrkytetty baklaava. E. V. Knoxin Murha Tower Hillissä lyö laudalta monet pisemmät tekkarit ja on silti kekseliäs omalla makaaberilla tavallaan. Suomalaisen Gussin pakina Huolestunut äiti avaa viehättävällä tavalla ikkunan sadanvuodentakaisen Helsingforsin ankkalammikkoon. Jean Richepin kuvaa kertomuksessaan Amatöörirumpali onnistuneesti rumpurytmien vaikutusta ihmisen sisäiseen värähtelyyn. Axel Sandemosen Matka Odessaan kertoo millainen vaikutus Odessalla voikaan olla ihmisiin. William Saroyanin pieni kertomus Veturi 38 kuvaa liikuttavalla tavalla ulkopuolisuudesta kasvanutta odottamatonta ystävyyttä. P. G. Wodehouse vetoaa minuun kertomalla tarinan, joka saa käyttövoimansa närästyksestä. Ruotsalaisen Hasse Zetterströmin pakinoissa on kiinnostavan anarkistinen otteensa.
Inglis Allen (1879 –
1943): Aika ja parturi. (suom.
A-LS) Hermopeliä ja asiakaspalvelua. 13.6.
Anthony Armstrong
(1897 – 1976): Prinssin syntymäpäivälahja. (suom.
A-LS) Toivehitten
maitopussimatto. 15.6.
Frans
G. Bengtsson (1894 – 1954): Miehisen avio-onnen tutkiskelua.
(suom. RH) Koreapuheisuuden
sinfoniaa. 15.6.
D.
A. Bergman (Dan) (1869 – 1932): Ranskalaista seuraelämää.
(suom. RH)
Aperitiivikulttuuria ruotsalaiselle. 15.6.
W. A. Darlington
(1890 – 1979): Kultapokaali. (suom.
RH) Hempeä
ritariromanssi. 20.6.
Anatole France (1844
– 1924): Putois. (suom.
RH) Niin syvää
huumoria, jotta se kipuaa taivaisiin asti. 22.6.
August Gailit (1891
– 1960): Taivasmajan mökkiläinen. (suom.
Eino Parikka) Avioparin
ristivalotus eli vasikanmyyjän tulitikut. 24.6.
David Garnett (1892
– 1981): Kirje eläintieteelliselle yhdistykselle. (suom.
A-LS) Perusteltu
hankintaehdotus. 24.6.
Louis Golding (1895
– 1958): Arvostelijan sielunhätä. (suom.
RH) Empaattinen kirjallisuusarvostelija julmimmillaan. 24.6.
A. Hedenstjerna
(Sigurd) (1852-1906): Herra Anderssonin hautamonumentti.
(suom. Veijo Marjanen) Kuolema
luksusliikkeessä. 24.6.
Sigurd: Herra
Krikonkvist kotiopettajana. (suom.
RH) Hammasteleva hymy.
25.6.
Frank Heller (1886 –
1947): Maailman hienoin kauppa. [1928]
(suom. RH)
Tyylijäljitelmien
onnenpojat.
25.6.
O. Henry (1862 –
1910): Porsasmoraalia. [1908] (suom.
RH) Viekastelija & kumpp. 25.6.
Ferenc Herczeg (1863
– 1954): Häät Bács-Tamásissa. (Suomennos
unkarinkielestä) Villikon naiminen. 25.6.
Abel Hermant (1862 –
1950): Whisky and soda. (suom.
RH) Transatlanttiset
ryypingit. 25.6.
Hermann Hesse (1877
– 1962): Kirjallinen illanvietto. (suom.
RH) Kappale humoristin
elämästä. 25.6.
Jerome K. Jerome
(1859 – 1927): Traagillinen kupletti. (suom.
A-L)
Teoksesta ”Kolme
miestä veneessä”. 25.6.
Nasreddin Khodza
(1208–1285): Myrkytetty Baklaava. (suom.
RH) ¹)
Hiutaleina oleva hunajakakku. 25.6.
Aleksander Kielland
(1849 – 1906): Waterloon taistelu. (suom.
RH) Lemmensoturin strategiset möhläykset. 26.6.
E. V. Knox (1881 –
1971): Murha Tower Hillissä. (suom.
RH) Maailmankirjallisuuden
täydellisin salapoliisijuttu.
26.6.
Steven Leacock (1869
– 1944): Vanhaa kamaa ja uutta rahaa. (suom.
A-LS) Kreisinä
antiikkiin. 26.6.
Georg Horace Lorimer
(1867 – 1937): Itseoppineen liikemiehen kirjeitä pojalleen.
(suom. A-LS) Pienokainen
lainaa vain… 26.6.
Gustaf (Guss)
Mattsson (1873 – 1914): Huolestunut äiti. (suom.
Reino Hakamies) Citynuoret
kesässä. 26.6.
Guss: Onnen
hetki. (suom. RH)
Kuvallista Gussetusta. 26.6.
W. Somerset Maugham
(1874 – 1965): Lounas. (suom.
A-LS) Foyotia -> bankrotia. 26.6.
Guy de Maupassant
(1850 – 1893): Kauppa. (suom.
RH) Eukkoa
kuutiohintaan. 26.6.
Ferenc Molnár (1878
– 1952): Kaksivärinen kumi. (suom.
RH) Kumin käyttö
oikeutetaan.
26.6.
Georg Mühlen-Schulte
(1882 – 1981): Palokunta puuttuu asiaan. (suom.
RH) Tästä tuli mieleen kansakoulunopettajani, joka tavan
takaa toisteli oppilaille, ettei hän ole mikään papukaija, joka
tavan takaa toistelee oppilaille antamiaan ohjehia. 27.6.
Dorothy Parker (1893
– 1967): Miss Wilmarth. (suomentajaa
ei mainita) Alkuperäinen kertomus on nimeltään Horsie
[1933]. Nuori ja nätti
aviopari ei voi sietää lastenhoitajansa ulkomuotoa. Ehkä minulle
oli hyväksi lukea tämä kuvaus järkyttävästä toisen immeisen
ulkonäölle ivailusta, vaikka se huumorina ylittää karkeasti minun
sietokykyni. 27.6.
Paul Reboux (1877 –
1963) ja Charles Müller (1877 – 1914): Shakespearen tapaan
Vespassion herttua. (suom.
RH) Shakes ne twistent pas. 27.6.
Voici
une variante
qui rockes.
Jean Richepin (1849
– 1926): Amatöörirumpali. (suom.
RH) Pätevä kuvaus rakkaudesta rumpurytmeihin. Tuli mieleen
muinoinen Kuopion kaupungin rumputtaja, jonka tehtävänä oli
rummullaan ilmoittaa mm. markkinoitten alkamisesta. 28.6.
Morley Roberts (1857
– 1942): Vuohipukkikomedia. (suom.
RH) Luin joskus
samantapaisen vitsin venäläisestä vitsikirjasta, siinä oli vuohen
sijasta vallaton, isokokoinen koira. Tässä kertomuksen
erottaa vitsistä se,
että totuus vuohesta kerrotaan lukijalle heti,
kun vuohi kuvioihin ilmaantuu. 28.6.
Axel Sandemose (1899
– 1965): Matka Odessaan. (suom.
RH) Erotiseerausta, valeuutisia, hirmustuneita lukijoita.
28.6.
William Saroyan
(1908 – 1981): Veturi 38. (suomentajaa
ei mainita)
Erilaisten ystävyys & Packard. 28.6.
George Bernard Shaw
(1856 – 1950): Serenadi. (suom.
A-LS) Torvisenetaari.
28.6.
Hjalmar Söderberg
(1869 – 1941): Kirkkoherran lehmät. (suom.
Timo Tuura) Lehmänomistaja
ilkosillaan. 28.6.
Booth Tarkington
(1869 – 1946): Pieni herrasmies. (suom.
Väinö Nyman) Penrod
tervaa kaikki. 28.6.
Friedebert Tuglas
(1886 – 1971): Kunhan vatsa tulee kylläiseksi. (suom.
Eino Parikka) Aviomaakarin jauhavat leukaperät. 29.6.
Mark Twain (1835 –
1910): Tarina pahasta pikku pojasta, jolle ei milloinkaan käynyt
huonosti. (suom. Siiri
Hannikainen) Saa paha
aina palkkansa... 29.6.
Mark Twain: Tarina
kiltistä pikku pojasta, jolle ei milloinkaan käynyt hyvin.
(suom. Siiri Hannikainen)
...mutt’
hyve ilman jää...
29.6.
Mark Twain: Suuri
ranskalainen kaksintaistelu. (suom.
A-LS) Kyllä taas
ranskalaisia halveerataan. 30.6.
Colette Willy (1873
– 1954): Matkalla. (suom.
RH)
Kissan ja koiran
junareissu. 30.6.
P. G. Wodehouse
(1881 – 1975): Valloittava hymy. (suom.
A-LS) Närästyshoitoa
ja yläluokkaista hupsuttelua. 1.7.
Hasse Zetterström
(1877 – 1946): (suom. RH)
Sängynnuppi. 1.7.
HZ: Äitini talo.
(suom. RH) Satu ja
todellisuus. 1.7.
HZ: Veneen
tilkitseminen. (suom. RH)
Vesille venosen mieli. 1.7.
Huumoria tarvitaan! Harvoin tulee kyllä luettua hauskoja kirjoja. Nytkin ties kuinka monta kuolemasta kertovaa tullut luettua.
VastaaPoistaKyllä näissäkin teksteissä kuolemaa käsitellään ja jotkut kuolevat ja siitäkin tehdään mustaa huumoria, mutta on näissä tosiaan pääosin ihan muita juttuja.
PoistaSinun tiivistelmäsi kunkin humorijutun perässä ovat lukemaan inspiroivia ja superhauskoja.
VastaaPoistaPidän myös kirjan nimestä, Maailman hymy.
Totinen tarkoitukseni oli olla hauska. Jäi sellainen maku, että valikoiman nimi on saanut alkunsa tuosta P. G. Wodehousen mainiosta tarinasta, jossa vaihtoehtohoitoja suosiva lääkäri kehottaa potilasta kokeilemaan närästyksen hoitoon hymyilyä. Kirja löytyi Pispalan kirjastoyhdistyksen kuominoista. Oikeastaan halusin lukea näytteen Coletten Willyn teksteistä, enpä tiedä miten hyvin tämän kirjan teksti kuvaa hänen kertojanlaatuaan, mutta onko se nyt sitten niin tärkeää mikä milloinkin toimii herätteenä?
PoistaAika huvittavaa, olen tässä muutaman viikon ajan lueskellut Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittamaa teosta "Hymyjen kirja. Valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle" (1942). Great minds think alike?
VastaaPoistaOlen myös lukenut tuon Saroyanin tarinan ja pidin siitä, mutta useimmat tämän kirjan kirjailijatkin olivat minulle vieraita. Ehkä tähänkin kirjaan voisi joskus tutustua.
Ai, Sinullakin menee useampi viikko näitten kirja-aartehitten läpikäyntiin! Minulla on loppuunlukemistahti huomattavasti hidastunut, kun olen aloitellut kirjoja ja ne tuppaavat aina jäämään kesken.
PoistaSaroyanin tarina on hieno. Great minds - nimenomaan! Pitääpä vilkaista mitä tekstejä Hymyjen kirja sisältää.