Maailman hymy

Kaarlo Marjanen ja Ensio Rislakki toimittivat vuonna 1947 ilmestyneen teoksen Maailman hymy, kuvailevalta alaotsikoltaan Kokoelma maailmankirjallisuuden etevintä huumoria. Kirjassa on 440 sivua ja se sisältää toimittajain esipuheen lisäksi 46 suomennettua humoristista tekstiä. Kirjoitan lyhyen sanasen kustakin tekstistä tai sen herättämistä mietteistä. Lisään kunkin pakinan loppuun sen päivämäärän, jolloin ko. pakinan lukaisin. Suomentajia on monta, joskin tärkein on selvästi Reino Hakamies (RH). Toinen lyhenne kuuluu Anna-Liisa Sohlbergille (A-LS).

Jos koetan löytää minua miellyttävimmät tekstit tästä joukosta, tulee ensimmäisenä mieleeni Anatole Francen kertomus Putois. Tilapäinen hanslankari saa toimia seutukunnan syntipukkina ja hänen anatomiansa muistelu kuuluu perheen ehdottomiin ilahduttajiin. Hämmästyttävässä määrin pidin Louis Goldingin kertomuksesta Arvostelijan sielunhätä. Samaan kunnioitettavaan uutten tuttavuutten luokkaan nousi ruotsalaisen Frank Hellerin veijarimainen Maailman hienoin kauppa. Kertomus sopimuksesta, jossa kaikki voittavat. O. Henryn Porsasmoraalia kelpaa opetukseksi nykyajan sopimuksen tekijöille. Kuten myös Nasreddinin Myrkytetty baklaava. E. V. Knoxin Murha Tower Hillissä lyö laudalta monet pisemmät tekkarit ja on silti kekseliäs omalla makaaberilla tavallaan. Suomalaisen Gussin pakina Huolestunut äiti avaa viehättävällä tavalla ikkunan sadanvuodentakaisen Helsingforsin ankkalammikkoon. Jean Richepin kuvaa kertomuksessaan Amatöörirumpali onnistuneesti rumpurytmien vaikutusta ihmisen sisäiseen värähtelyyn. Axel Sandemosen Matka Odessaan kertoo millainen vaikutus Odessalla voikaan olla ihmisiin. William Saroyanin pieni kertomus Veturi 38 kuvaa liikuttavalla tavalla ulkopuolisuudesta kasvanutta odottamatonta ystävyyttä. P. G. Wodehouse vetoaa minuun kertomalla tarinan, joka saa käyttövoimansa närästyksestä. Ruotsalaisen Hasse Zetterströmin pakinoissa on kiinnostavan anarkistinen otteensa.

Inglis Allen (1879 – 1943): Aika ja parturi. (suom. A-LS) Hermopeliä ja asiakaspalvelua. 13.6.
Anthony Armstrong (1897 – 1976): Prinssin syntymäpäivälahja. (suom. A-LS) Toivehitten maitopussimatto. 15.6.
Frans G. Bengtsson (1894 – 1954): Miehisen avio-onnen tutkiskelua. (suom. RH) Koreapuheisuuden sinfoniaa. 15.6.
D. A. Bergman (Dan) (1869 – 1932): Ranskalaista seuraelämää. (suom. RH) Aperitiivikulttuuria ruotsalaiselle. 15.6.
W. A. Darlington (1890 – 1979): Kultapokaali. (suom. RH) Hempeä ritariromanssi. 20.6.
Anatole France (1844 – 1924): Putois. (suom. RH) Niin syvää huumoria, jotta se kipuaa taivaisiin asti. 22.6.
August Gailit (1891 – 1960): Taivasmajan mökkiläinen. (suom. Eino Parikka) Avioparin ristivalotus eli vasikanmyyjän tulitikut. 24.6.
David Garnett (1892 – 1981): Kirje eläintieteelliselle yhdistykselle. (suom. A-LS) Perusteltu hankintaehdotus. 24.6.
Louis Golding (1895 – 1958): Arvostelijan sielunhätä. (suom. RH) Empaattinen kirjallisuusarvostelija julmimmillaan. 24.6.
A. Hedenstjerna (Sigurd) (1852-1906): Herra Anderssonin hautamonumentti. (suom. Veijo Marjanen) Kuolema luksusliikkeessä. 24.6.
Sigurd: Herra Krikonkvist kotiopettajana. (suom. RH) Hammasteleva hymy. 25.6.
Frank Heller (1886 – 1947): Maailman hienoin kauppa. [1928] (suom. RH) Tyylijäljitelmien onnenpojat. 25.6.
O. Henry (1862 – 1910): Porsasmoraalia. [1908] (suom. RH) Viekastelija & kumpp. 25.6.
Ferenc Herczeg (1863 – 1954): Häät Bács-Tamásissa. (Suomennos unkarinkielestä) Villikon naiminen. 25.6.
Abel Hermant (1862 – 1950): Whisky and soda. (suom. RH) Transatlanttiset ryypingit. 25.6.
Hermann Hesse (1877 – 1962): Kirjallinen illanvietto. (suom. RH) Kappale humoristin elämästä. 25.6.
Jerome K. Jerome (1859 – 1927): Traagillinen kupletti. (suom. A-L) Teoksesta ”Kolme miestä veneessä”. 25.6.
Nasreddin Khodza (1208–1285): Myrkytetty Baklaava. (suom. RH) ¹) Hiutaleina oleva hunajakakku. 25.6.
Aleksander Kielland (1849 – 1906): Waterloon taistelu. (suom. RH) Lemmensoturin strategiset möhläykset. 26.6.
E. V. Knox (1881 – 1971): Murha Tower Hillissä. (suom. RH) Maailmankirjallisuuden täydellisin salapoliisijuttu. 26.6.
Steven Leacock (1869 – 1944): Vanhaa kamaa ja uutta rahaa. (suom. A-LS) Kreisinä antiikkiin. 26.6.
Georg Horace Lorimer (1867 – 1937): Itseoppineen liikemiehen kirjeitä pojalleen. (suom. A-LS) Pienokainen lainaa vain… 26.6.
Gustaf (Guss) Mattsson (1873 – 1914): Huolestunut äiti. (suom. Reino Hakamies) Citynuoret kesässä. 26.6.
Guss: Onnen hetki. (suom. RH) Kuvallista Gussetusta. 26.6.
W. Somerset Maugham (1874 – 1965): Lounas. (suom. A-LS) Foyotia -> bankrotia. 26.6.
Guy de Maupassant (1850 – 1893): Kauppa. (suom. RH) Eukkoa kuutiohintaan. 26.6.
Ferenc Molnár (1878 – 1952): Kaksivärinen kumi. (suom. RH) Kumin käyttö oikeutetaan. 26.6.
Georg Mühlen-Schulte (1882 – 1981): Palokunta puuttuu asiaan. (suom. RH) Tästä tuli mieleen kansakoulunopettajani, joka tavan takaa toisteli oppilaille, ettei hän ole mikään papukaija, joka tavan takaa toistelee oppilaille antamiaan ohjehia. 27.6.
Dorothy Parker (1893 – 1967): Miss Wilmarth. (suomentajaa ei mainita) Alkuperäinen kertomus on nimeltään Horsie [1933]. Nuori ja nätti aviopari ei voi sietää lastenhoitajansa ulkomuotoa. Ehkä minulle oli hyväksi lukea tämä kuvaus järkyttävästä toisen immeisen ulkonäölle ivailusta, vaikka se huumorina ylittää karkeasti minun sietokykyni. 27.6.
Paul Reboux (1877 – 1963) ja Charles Müller (1877 – 1914): Shakespearen tapaan Vespassion herttua. (suom. RH) Shakes ne twistent pas. 27.6. Voici une variante qui rockes.
Jean Richepin (1849 – 1926): Amatöörirumpali. (suom. RH) Pätevä kuvaus rakkaudesta rumpurytmeihin. Tuli mieleen muinoinen Kuopion kaupungin rumputtaja, jonka tehtävänä oli rummullaan ilmoittaa mm. markkinoitten alkamisesta. 28.6.
Morley Roberts (1857 – 1942): Vuohipukkikomedia. (suom. RH) Luin joskus samantapaisen vitsin venäläisestä vitsikirjasta, siinä oli vuohen sijasta vallaton, isokokoinen koira. Tässä kertomuksen erottaa vitsistä se, että totuus vuohesta kerrotaan lukijalle heti, kun vuohi kuvioihin ilmaantuu. 28.6.
Axel Sandemose (1899 – 1965): Matka Odessaan. (suom. RH) Erotiseerausta, valeuutisia, hirmustuneita lukijoita. 28.6.
William Saroyan (1908 – 1981): Veturi 38. (suomentajaa ei mainita) Erilaisten ystävyys & Packard. 28.6.
George Bernard Shaw (1856 – 1950): Serenadi. (suom. A-LS) Torvisenetaari. 28.6.
Hjalmar Söderberg (1869 – 1941): Kirkkoherran lehmät. (suom. Timo Tuura) Lehmänomistaja ilkosillaan. 28.6.
Booth Tarkington (1869 – 1946): Pieni herrasmies. (suom. Väinö Nyman) Penrod tervaa kaikki. 28.6.
Friedebert Tuglas (1886 – 1971): Kunhan vatsa tulee kylläiseksi. (suom. Eino Parikka) Aviomaakarin jauhavat leukaperät. 29.6.
Mark Twain (1835 – 1910): Tarina pahasta pikku pojasta, jolle ei milloinkaan käynyt huonosti. (suom. Siiri Hannikainen) Saa paha aina palkkansa... 29.6.
Mark Twain: Tarina kiltistä pikku pojasta, jolle ei milloinkaan käynyt hyvin. (suom. Siiri Hannikainen) ...mutt’ hyve ilman jää... 29.6.
Mark Twain: Suuri ranskalainen kaksintaistelu. (suom. A-LS) Kyllä taas ranskalaisia halveerataan. 30.6.
Colette Willy (1873 – 1954): Matkalla. (suom. RH) Kissan ja koiran junareissu. 30.6.
P. G. Wodehouse (1881 – 1975): Valloittava hymy. (suom. A-LS) Närästyshoitoa ja yläluokkaista hupsuttelua. 1.7.
Hasse Zetterström (1877 – 1946): (suom. RH) Sängynnuppi. 1.7.
HZ: Äitini talo. (suom. RH) Satu ja todellisuus. 1.7.
HZ: Veneen tilkitseminen. (suom. RH) Vesille venosen mieli. 1.7.