Powered By Blogger

tiistai 30. syyskuuta 2014

Uula Aapa: Sallan soturit

 
Sotakirjailija Uula Aapan romaani Sallan soturit julkaistiin vuonna 1980.

Sallan soturit kertoo Sallassa, Lapissa, käydyistä taisteluista talvisodassa joulukuussa 1939 ja tammikuussa 1940. Romaanin erityisen tarkastelun kohteena on vääpeli Olli Remeksen johtama joukkue, jonka tehtävänä on tiedustelu ja sissiylläköt vihollisen selustassa.

Romaanissa Neuvostoliiton joukot tunkeutuvat nopeasti Suomen alueelle ja valloittavat Sallan kirkonkylän. Sallan pataljoonan tehtävänä on pysäyttää vihollisen eteneminen viimeistään Joutsijärvelle, johon pataljoona on ryhmittynyt puolustusasemiin. Remeksen johtama joukkue operoi vihollisen selustassa, tuhoaa huoltokuljetuksia ja kerää tietoa vihollisen joukkojen vahvuudesta ja niitten liikkeistä.

Aapan romaanin tapahtumiin tuovat uskottavuuden tuntua samankaltaisina toistuvat rutiinit, joukko-osastojen nimet ja numerot. Lisäksi vaikutuksen tekee se, että vihollinen vaikuttaa ottavan opikseen kärsimistään tappioista, mikä tekee selustassa partioimisen erämaaoloihin tottuneille Lapin miehillekin kerta kerralla vaativammaksi.

Koska Remeksen joukkueessa on neljä ryhmää + kk + ensiapuryhmä ja radisti ja kussakin ryhmässä kahdeksisen miestä ja koska nämä soturit saavat melko demokraattisesti peliaikaa kirjan sivuilla, en ihan koko ajan jaksanut yksityiskohtaisesti seuraamaan kunkin soturin henkilökohtaista sotaa. Myöskään en tunne Sallan kuntaa millään tavoin, eikä vanhasta maantiekartastani ollut paljon apua kylien, järvien ja vaarojen sijaintia rätnäillessäni. Sallan kirkonkylä, Kursu ja Joutsijärvi kartasta sentään löytyi sekä naapurin puolelle sittemmin jäänyt Rohmoiva-tunturi. Toki kirjassa on myös joitakin havainnollistavia piirroksia aseellisten yhteenottojen kuvauksien selvennykseksi. Toisinaan päätin vain lukea kirjaa ilmansuuntia sen tarkemmin itselleni selvittelemättä. Onneksi kirjan hahmot eivät tarvinneet neuvojani vaan olivat oikein neuvokkaita, varsinkin kun ottaa huomioon millaisella mies- ja materiaaliylivoimalla vihollinen maahan tunkeutui.

Kirjassa on 232 sivua ja luin sitä pari päivää.

2 kommenttia:

  1. Sallan maisemat ovat vaikuttavat, Rohmoiva mahtava tunturi ja hieno hietapohjainen Tuntsa virtaa läpi erämaan. Kaksi vuosikymmentä sitten olin rakentamassa sotilaskylää Alakurttiin venäläisille. Kaunista on myös tällä menetetyllä alueella. Uusi isäntä tosin ei paljon estetiikasta välitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai että sotilaskylää! No, sehän sattui tähän tarinaan sopivasti.

      Venäjän puoleinen Lappi voisikin olla pilaantumaton ja silleen. Vaikka voisihan se kyllä olla aika pilaantunutkin paikoitellen. Vaimoni on kuulemma joskus lapsena käynyt Sallan kirkonkylässä, kun eräs sukulainensa siellä silloin asusteli.

      Poista