Sanon tässä heti kärkeen, että
minun oli vaikea löytää mukavaa asennetta kirjassa kerrottua
kohtaan. Otin selvästi kaiken ihan tosissani. Niinpä kirjan
lukeminen tuntui aluksi epämiellyttävältä, ajattelin tämän
kaiken olevan niin eri maailmasta kuin on se mikä minulle on tuttua.
Itse asiassa niin varmaan onkin, mutta tajusin vasta pari päivää
lukea tahkottuani, että kyseessä on pakinakokoelma! Kirjoittaja
karrikoi ja ilmaisee asiat tarkoituksellisesti kärjistäen.
Saattaa tietysti olla, että joku
kertoo minulle, että ihan tosissaan ne jutut on kirjoitettu, enkä
minä tajua kirjallisuudesta muutenkaan mitään. Joka tapauksessa
loppua kohti aloin joissain paikoin tykätäkin Härkösen
huomioista, vaikkakin niitten huomioitten esittäjä toden totta
tuntuu elävän erilaista elämää kuin minä elän. Eikä kyseessä
ole pelkkä sukupuoliero, eikä elintasoero, eikä
Helsinki-Siilinjärvi -ero. Oleellisin ero kirjan minäkertojan ja
minun välillä on se, että kirjan kertojalla on ilmeisesti
kavereita ja minulla ei ole. Tästä syystä minä katselen asioita
pelkästään omasta suppeasta näkökulmastani ja Härkösen kirjan
kertoja omansa lisäksi myös itsensä kaltaisten kaveriensa
näkökulmasta.
Kirjassa on kolmisenkymmentä eri
aiheisiin pureutuvaa pakinaa. Sävy on sekoitus kyynistä
elämänasennetta ja sydämistyneitä kannanottoja. Kirjan
minäkertoja vaikuttaa stressaantuneen moniin asioihin ja niitä
seikkoja hän sitten purkaa pakinoissaan. Koska itse olen lukenut
aikoinaan Aapelin, Ollin ja Erkki-Mikaelin pakinoita ja tottunut
niitten leppoisaan tapahtumainkuvaukseen, tämä Härkösen teksti
tuntui aluksi päällekäyvältä, liian todelta. Minun piti
totuttautua hänen tyyliinsä. Siinä mielessä on hyvä, että luin
kirjaa kolme päivää, enkä hotaissut päivässä.
Tahdon liittää tähän blogiarviooni
pienen tekstikatkelman pakinasta nimeltä Revontulien pointti.
Pakina käsittelee tyhmyyttä ja koin sen hauskalla tavalla
koskettavaksi:
Kouluja
käymätön ei välttämättä ole millään tavalla tyhmä. Se taas
on, joka on elänyt liian pitkään pussissa omien ajatustensa ja
mielipiteittensä kanssa. Rajoittunut ja tyhmä. Ennakkoluuloinen ja
tyhmä. Mutta jos ei ole tarpeeksi ennakkoluuloinen, on naiivi ja
samalla aivan saatanan tyhmä? Vai onko naiivius ja sinisilmäisyys
tyhmyyttä? Eikö se kerro enemmänkin positiivisesta asenteesta
elämään?
Omaan
yhden miehen viiteryhmääni lukeutuvana koen edellä olevan
katkelman paitsi hauskana, myös kosolti kaikenmoisia kysymyksiä
herättelevänä. Eräs kysymys voisi olla, kuvaako kirjailija edellä
olevassa sattumalta tai tahallaan useampienkin ihmisten näkemystä
esimerkiksi minunlaisestani erakkoajattelijasta? Ehkä tyhmyys on
muuttunut, ehkä se ei enää tiivistykään joukossa?
Tämän
kaiken todettuani totean vielä että kirjassa on 157 sivua (joista
osa tyhjiä sivuja) ja sen lukemiseen kului minulta kolme päivää.
Olen lukenut aika paljon Härkösen pakinoita, joita on yleensä ensin julkaistu naistenlehdissä ja sitten toimitettu kokoelmiksi. Muistan ainakin seuraavat: Kauhun tasapaino,Terveisiä pallomerestä ja Palele porvari. Olen yleensä pitänyt niiden ronskista huumorista. Tarinat keskittyvät paljolti nuorten, menevien, matkustelevien kaupunkilaisnaisten elämään.
VastaaPoistaViimeisimpiä en ole lukenut. Liekö tyyli muuttunut, mutta tuo sitaatti tuntuu minusta aika omituiselta. En ole kyllä yhtään samaa mieltä siitä, että nämä negatiiviset luonnehdinnat koskisivat yksinäisiä tai yksin viihtyviä ihmisiä ja juuri sosiaaliset ihmiset - ja vain he - olisivat ennakkoluulottomia ja viisaita. Tämä Härkösen mielipide on mielestäni rajoittunut, ennakkoluuloinen, tyhmä, naiivi ja saatanan tyhmä.
Marjatta, älä ota näitä minun kirjoituksiani kovin vakavasti! Luultavasti minä vain lukijana kärsin jonkinlaisesta kulttuurishokista ekä osannut ottaa Härkösen kirjoituksia riittävästi huumorin kannalta. Pitää huomioida tuohon katkelmaan sisältyvä loppupehmennys, naiivina ihmettelijänä voisin kantaa sitä kukkana napinlävessä.
PoistaMitä sitaatteihin tulee, ne avautuvat muusta tekstistä irrallaan usein aika yllättävillä tavoilla, siinä mielessä sitaattien vänkääminen näihin blogikirjoituksiin on vähän niin ja näin.
Olen lukenut pari Härkösen kirjaa, enkä aio enempää lukea. Ehkä se johtuu maailmankuvani kapea-alaisuudesta. Kerronta on näppärää, mutta sisältöä vähemmän. Jotenkin hänen kirjansa ovat estrogeenisiä.
PoistaMutta Ketjukolaaja! Minähän otan kaikki sinun kirjoituksesi tosi vakavasti. Ymmärsin kyllä huumorisi ja kärjistykset.
PoistaPoliitikothan aina väittävät, että heidän sanomisistaan erotetaan irrallisia sitaatteja tarkoitushakuisesti. ;)
Sitaateilla voi kivasti painottaa.
Jänniä kommentteja tekstiisi kirjasta, joka osui käsiisi pyytämättä. Härkönen on hämmentänyt minuakin, kun joskus harvoin olen tullut lukeneeksi hänen räväköitä kirjojaan, pakinoita en lainkaan.
PoistaYritänpähäntä vastata järjestyksessään kommentteihinne:
PoistaJorma Jormito, onhan tässä kirjassa sisältöä, minä vain otin varsinkin alkuun kirjassa sanotun kirjoittajan omana mielipiteenä (mitä se tietysti voi ollakin!), vaikka lukijan pitäisi kai lukea kirjaa vain sepitteenä, joka toimii omassa maailmassaan vähän niinkuin unet omassaan.
Marjatta, olen ymmärtänytkin että olet vakavasti ottavaa sorttia, sen vuoksi yritin vähän pehmennellä sanomisiani ja mennä niitten taakse piiloon. Valitsin sitaatin, koska tunsin sen lukiessani piston omissa nahkoissani. On se totta, että jos ei kuuntele muuta maailmaa tai oman aikansa ääniä, muuttuu omalaatuiseksi, mikä helposti vaikuttaa seinätyhmältä joittenkin muitten mielestä.
Kommentteja tulee myös toisinaan sen lähemmin pyytämättä. Pääsenhän minä niitten kautta kosketuksiin muitten ihmisten kanssa. Ja lääkärikin äsken soitti, niin että viikko on alkanut oikein sosiaalisesti. Niin, ja korostan, että kirjassa ei missään kohdin mainittu sanaa pakina. MInä vain itse tulkitsin niitten olevan semmoisia. Ehkä pakina ja Cliniquen kasvovesi kuuluvat jotenkin eri maailmoihin?
Hahaa, minulle tuli tästä vain mieleen tilanne viime syksyisiltä Turun kirjamessuilta; baari-kahviojonossa eräs tunnettu tummatukkainen naispuolinen kirjailija kiilasi meidän ohitsemme sanoisinko hieman koppavaan tyyliin, hänellä oli kuulemma kiire. :)
VastaaPoistaNiinhän se on, että kaikki eivät tykkää jonottamisesta.
PoistaNäin on...!
Poista