Arthur S. Maxwellin kirjoittama The
Bible Story on Raamatun teksteihin perustuva kuvitettu
10-osainen, lapsille suunnattu kirjasarja, joka suomeksi on
ilmestynyt nimellä Ikuisia kertomuksia matkalta kohti kirkkautta.
Suomentaja on Aarne Unhola. Lukemani 8. painos on ilmestynyt vuonna
1978. Kuvittajina on kirjassa lueteltu 17 henkilöä. Kuvat ovat
kerrassaan ällistyttävän kauniita. Kirjaa voi selailla ihan vain
kuvia katsellen.
Luin tämän kirjasarjan viimeisen,
kymmenennen osan mielenkiinnosta Uuden Testamentin apostolien tekoja
käsittelevää jaksoa kohtaan. Ajattelin, että Raamatun teksti
saattaisi olla minulle vähän kuivakkaa ja puuduttavaa, joten
tällainen kuvien kanssa kerrottu tarina voisi upota minulle
helpommin. Luin Raamatusta lopulta vain Kreetan saarta sivuavan
jakson Paavalin tarinasta. Paavalia oltiin viemässä Roomaan
johonkin kuulusteluun tai vankeuteen, kun häntä kuljettanut alus
joutui Kreetan seutuvilla myrskyyn ja tuuliajolle. Raamatussa
kerrotun perusteella Paavali ei olisi välttämättä käynyt tuolla
kertaa Kreetalla, mutta Paavalin kirjeessä Titukselle annetaan
ohjeita Kreetan seurakunnan olojen järjestämisestä. Niin tosiaan,
luin myös sen Paavalin kirjeen Titukselle Raamatusta. Saattaapa olla
että lueskelin muutenkin Uutta Testamenttia, mutta en mene nyt
siihen.
Ikuisien kertomuksien kymmenes osa
jakautuu neljään jaksoon. Alussa kuvataan Jeesuksen opetuslasten
elämää Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Myös
Saulus Tarsolaiseen tutustutaan. Hän muuttuu kristittyjen
vainoajasta kristityksi. Toisessa jaksossa Sauluksesta
tulee Kypron saarella Paavali, joka tekee lähetystyötä itäisen
Välimeren alueella sekä nykyisen Turkin ja nykyisen Kreikan
kaupungeissa. Kolmannessa osassa kuvaillaan lyhyesti Paavalin,
Jaakobin, Pietarin ja Johanneksen kirjeitä. Neljäs osa kertoo
Ilmestyskirjan tapahtumista. Kaksi ensimmäistä jaksoa olivat hyvin
sujuvaa luettavaa, jota kuvitus tuki mainiosti. Kolmannen jakson
kohdalla piti hidastaa lukutempoa, sillä varsinkin Paavalin
kirjeitten sanottavaan oli syytä syventyä vähän tarkemmin.
Luultavasti minun kannattaisi lueskella niitä enemmän sekä tästä
kirjasta että Raamatusta. Tuli mieleen semmoinenkin ajatus, että
ovatkohan kristityt Jeesuksenuskoisia vai Paavalinuskoisia?
Ilmestyskirjassa oli paljon dramaattisia tapahtumia. Joka kerta
suurena hahmona paikalle astui Jeesus. Se ei lopulta erityisemmin
yllättänyt.
Olen lueskellut tätä kirjasarjaa
ennenkin. Kun luin kirjoja kuninkaallista kesäkuuta varten oliko se
nyt viime kesänä (?!), luin Saulista ja Daavidista ja Salomosta,
mutta se projekti jäi jotenkin kesken. Joka tapauksessa nämä
kirjat soveltuvat minulle aivan loistavasti, sillä olen käynyt
nuorna miesnä ollessani monta vuotta pyhäkoulua. Eivätkä ne monta
vuotta suinkaan johtuneet siitä, että olisin jäänyt luokalleni
vaan siitä että kuuntelin mielelläni tämäntyyppisiä
kertomuksia. Saattaa olla että uskonkäsitykseni on jäänyt
pyhäkouluasteelle mitä pidän yksinomaan hyvänä asiana.
Toivottavasti jään ainaisiksi ajoiksi vähintään muutaman
kukonaskeleen päähän kaikkitietävästä kristitystä ja kuuntelen
otsa rypyssä mietiskellen mitä kaikkea kirkon sedät ja tädit
minulle kertovat.
Tämän kirjan lukemiseen minulta kului
muutama päivä ja ne olivat ihan mukavia päiviä. Ai niin, kirjassa
on vähän päälle kaksisataa sivua. Lopussa on hyödyllisiä
hakemistoja koko kirjasarjan teksteistä, mm. henkilöluettelo. Sain
tämän kirjasarjan anopiltani kiitokseksi kun autoin häntä
muutossa tai jossain.
