Powered By Blogger

maanantai 14. syyskuuta 2015

Tuusniemi - Kiihtelysvaara - Pyhäselkä - Rääkkylä - Liperi

Jännevirran silta sumussa
Tein vaimon kanssa eilen rengasmatkan autolla. Matka suuntautui pohjoiseen Karjalaan. Läksimme matkaan Joensuuntietä pitkin. Oli aamulla vesistöjen tuntumassa aika sumuista, mutta liikennettä oli myös tosi vähän.

Täyssinän rauhan rajakivi Ohtaansalmessa
Tuusniemellä, Ohtaansalmella pysähdyimme tutkimaan veden väreilyä aamun valjetessa ja sumujen haihtuessa. Ohtaansalmella sijaitsee Savon ja Karjalan raja. Vuonna 1595 siellä sijaitsi Ruotsin ja Venäjän raja, mikä seikka oli myös rajakiveen hakattu kaikille tiedoksi.
Kiihtelysvaaran kirkko
Kiihtelysvaaran kirkko otti meidät avosylin vastaan Karjalan puolelle. Tosin sitä ennen olimme pysähtyneet lyhyelle tauolle Viinijärven tai Joensuun Teboilille, jossa nautimme pullakahvit. Oli ältsin hyvät pullat! Kirkko Kiihtelysvaarassa oli kiinni, joten katselimme sitä vain ulkoa päin ja sitten söimme eväitä parkkipaikalla. Minua tuli jututtamaan västäräkki, joka ihan selvästi kehotti olemaan varovainen liikenteessä. Ostimme Kiihtelysvaaran S-marketista pattereita kameraan, joka taas oikutteli.
Västäräkki
Ajoimme edelleen Pyhäselkään, joka on lakkautettu kunta kuten Kiihtelysvaarakin. Molemmat ovat liittoutuneet Joensuun yhteyteen. Etsimme Pyhäselästä vankilaa, se oli ainut asia, minkä tuosta entisestä kunnasta tiesin. Emme kuitenkaan löytäneet kuin tienviitan Suhmuraan. Kävimme kuvaamassa Pyhäselän kirkon ja pohdiskelimme näitten entisten kuntien tulevaisuuden näkymiä. Meistä ne näyttivät seuduilta, joitten eteen kannattaisi todella satsata jotain aivan uudentyyppistä toimeliaisuuden virittämiseksi.

Pyhäselän kirkko
Pyhäselän jälkeen oli vuorossa Rääkkylä. Se on vielä itsenäinen kunta. Asukkaita kaksi ja puoli tuhatta. Liittyminen johonkin isompaan kuntaan on edessä. Rääkkylän kirkko otti meidät avosylin vastaan, mutta oli suljettu. Kävimme katsomassa myös Onnenmaa-elokuvasta tuttua tanssilavaa. Sekin oli suljettu. Sen sijaan Kivisalmen sillan kupeessa kävimme katsomassa muistomerkkiä suuren malmikiven löytymisestä. Kivi oli ollut jääkauden mukanaan kuljettama järkäle Outokummun kupariesiintymästä. Sää oli ihanan kesäinen, vaimon mielestä vain viileähkö tuulenvire kieli siitä, että tämä lysti päättyisi pian.
Rääkkylän kirkko

Arvinsalmen lossi oli toiminnassa. Saimme lossilla salmen ylittäessämme ihailla upeita järvinäköaloja. Kioski Liperin puoleisella rannalla oli suljettu.
Arvinsalmi
Liperissä kesä jatkui. Suihkulähde ja kukkaistutukset puolustivat ylpeästi loppuaan kohti kaatuvan kesän kauneutta. Liperin punatiilinen kirkko oli sekin suljettu, mutta sen komeus näytti aika jämäkältä. 
Liperi
Liperin kirkko (yksityiskohta)
Paluumatkalla sattui sitten se mistä västäräkki oli varoitellut. Riistavedellä (entinen kunta muuten) peltipolliisi väläytti kirkasta valoa juuri meidän kohdallamme. En ole ihan varma, oliko minulta jäänyt huomaamatta 60 km/h rajoitus. Arveltiin että siinä olisi ollut 80 km/h. No, nykytekniikalla asia varmistuu nopeasti ja eihän se kahdenkympin ylinopeus tiedä kuin kahtasataa euroa. Mikäs on maksaessa kun tässä työmarkkinatuella hääräilen.
Veden väreilyä Ohtaansalmessa
Reissu tuli kumminkin heitettyä ja huomasinpa jopa, että tämän kesän aikana retkeiltiin autolla ensin pohjoiseen Valtimoon, juhannuksena etelään pääkaupunkiseudulle, heinäkuussa länteen Vaasan suuntaan ja nyt itään Kiihtelyksen kirkolle. Että ristiin on kuljettu ja Suomen maata on nähty monelta kantilta. Nytpähän on mitä muistella.

6 kommenttia:

  1. Kunpa nyt jäisi pelkäksi muistutuksesi peltipoliisin tarjoama väläys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan näin, mutta onhan se neljän reissun osalle jaettuna vain viisikymppiä/reissaus.

      Poista
  2. Kiihtelysvaara! Suosikkipaikkani Pohjois-Karjalassa, sillä mummini oli sieltä kotoisin ja meillä on veljeni kanssa mökki siellä (mummilta peritty). Kiihtelysvaaran kirkko on kaunis pieni puukirkko, harmi, ettette päässeet sisälle.

    Olen jo monta kesää haaveillut Suomi-kiertueesta, jolla olisi aikaa pysähdellä ja tutkailla kaikenlaisia paikkoja. Jotenkin tuntuu vaikealta toteuttaa, aina on muka niin kiire vain siirtyä paikasta toiseen. Eikä minulla kyllä ole autoakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auto on kyllä aika ehdoton, jos meinaa tällaista tehotutustumiskierrosta vetäistä. Vaimon kanssa ollaan oltu niin arkoja lähtemään mihinkään ja säästäväisiäkin ollaan oltu, että nyt vasta on enemmälti kurvailtu pitkin kyliä. Rohkeudesta sakotetaan.

      Kiihtelysvaaran kirkossa olisi ehkä ollut joku tilaisuus, sillä alkoivat soittaa kelloja, kun me sieltä lähdettiin s-markettiin patterin ostoon. Saattoi olla tietysti jokin "vaara ohi" -merkkisoittokin? Ainakin meidän kannalta Kiihtelysvaara-ohi.

      Poista
  3. Oliko Suhmuraan pitkä matka? :)
    Nämä seudut ovat minulle kyllä koko lailla vieraita, kotimaanmatkailu on ollut vähissä joten Kuopiossa olen pari kertaa käynyt mutta muuten Savo-Karjala on tuntematonta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suhmuran suhteen ja vähän Kiihtelyksenkin sattui matkalla pieni välikohtaus. Kuten varmasti tiedät, kiihtelys tarkoittaa oravannahkain mittayksikköä. Pyhäselän ja Rääkkylän välillä ajellessa lauloin juuri Suhmuran Santrasta, kun orava juoksi tielle suoraan auton eteen. Sain jarrutettua ja orava ennätti livahtaa takaisin sinne ojanpohjalle mistä oli tullutkin. Kerkesin ottaa huomioon, että mitään muuta liikennettä juuri sillä kohtaa autiota maantietä ei ollut, joten kuvatunlainen jarrutus oli mahdollista suorittaa.

      Väitän, että maantieteellisesti mittaeltuna suurin osa Suomesta kuuluu juuri siihen sarjaan, jota tässä kuvatulla reissullamme näimme. Eli kyllä riittää horsmikkoa, lepikkoa ja muuta umpeenkasvavaa. Tiet ovat kuitenkin varsin hyvät, Rääkkylässä on Kivisalmen sillan puistossa pystytetty muistomerkki jollekin Wegeliukselle, joka oli aikoinaan ponnistellut pitkään ja uutterasti tien saamiseksi Rääkkylään. Kuten monet maaseudun kuvaajat ovat hauskasti huomauttaneet, niitä teitä pitkin on sitten ollut helppo yhden jos toisenkin lähteä kotiseuduiltaan sinne missä työtä vielä on ollut tarjolla.

      Poista