Pekka Kytömäki: Sytytys

Pekka Kytömäki (s. 1975) kirjoitti vuonna 2020 julkaistun runoteoksen nimeltä Sytytys. Kyseessä on palindromirunojen kokoelma. Runoilijan omien sanojen mukaan kyseessä on hänen toinen ja viimeinen palindromirunokokoelmansa. Kytömäellä on suomen kieli mainiosti hallussa, joskin nykyään on kuulemma mahdollista käyttää myös sanaa ”viimeisin”.

Tällaisen palindromirunokokoelman lukaisee sille päälle sattuessaan varsin nopeasti. Kytömäen kokoelma on järjestelty osastoihin siten, että iskevän humoristinen aines painottuu alussa, osiossa Hauska riimi. Minulle lukijana syntyy vaikutelma kokoelmasta, jossa ollaan liikkeellä terävä pää edellä. Jos palindromit kokee huumorin eräänä osa-alueena, näin varmaan onkin. Pelkästä huumorista ei tosin ole kyse alussakaan. Kokoelman huikein onnistuminen löytyy itseoikeutetusti sivulta 10. Runo Älli virtaa kiteyttää taiteilijan ikuisen riittämättömyyden tunteen – miten saada oma sisäinen kieli soimaan säveleinä, jotka lukija voisi ymmärtää sellaisena kuin taiteilija laulunsa itse kuulee. Älli virtaa on runo, se ei ole vitsi, vaikka rakentuukin osaksi humoristista tarpeistoa käyttäen. Ihonalinen älli tällää lukijan katseltavaksi ja tunnistettavaksi sen ongelman, joka taiteilijan on ratkaistava intuitionsa kautta lähestyäkseen tuotantoineen taiteennauttijaa.

Toisella lukukierroksella muut runot alkavat hoihkaa omalla äänellään. Sitä ääntä kannattaa kuunnella. Runo ei ole tylsä toteamus, se on runo. Se on öljymaalin roiske, jota runoilija on valuttanut pitkin kanvasta tuntematta aina itsekään maalitippainsa määränpäätä. Minulle runo on kesäinen lehto, jossa soi tuntemattoman peipposen liverrys, jossa pörriäiset puuhaavat omiaan ja satumainen hiljaisuus vilistää tuhansin pienin jaloin. Kytömäen palindromirunoissa tämä toteutuu kuvaamalla manserokkareita, studiolumisäteitä ja duunin paiskimista ynnä skeittailua. Paljon muutakin maisemaan mahtuu. Silloin kun mukana on ihmisolentoja, heitä kohdellaan kunnioittavasti – tai sitten nimeltä mainitsematta. Baarissa juhlinutta toveria muistetaan omistuksella ja hänelle järjestyy one more for the road.

Onko Tampereella syntyneisyys lottovoitto? Ja kannattaisiko nuorelle suositella lainkaan teatterialaa? Tällaisiakin kynnyskysymyksiä lyhyt palindromiruno ehtii pohtia ennen kuin sen liekki sammuu ja hiipuu pois. Runo YT i city, jonka palindromistisessa otsikossa voi nähdä kolmea kotimaista, huokuu korona-ajan suuntausta kasvukeskuksista kohti maaseudun rauhaa.

Tietenkin palindromit kantavat usein kainaloissaan skissin tai säveltapailun omaista vaikutelmaa, yhtä hyvin runollisia huiskauksia kuin kuiskauksiakin. Tämä aiheutuu niitten teräskuulamaisesta rakenteesta. Runo, jonka kirjainten järjestys on sama luettuna vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalla, on jo sinällään melkoinen suoritus. Kun palindromi sytyttää lukijassa runon sinivihiriän liekin, on se siipensä ansainnut.

Kirjassa on kaunis kansi. Elämän dialektiikkaako lienee, että meidän auton sytytystulppain päällä oleva kansi joudutaan uusimaan huomenna. Kytömäen palindromirunojen kirjassa on 102 sivua sisällysluettelot mukaan lukien. Luin kirjan eilen ja tänään.