Powered By Blogger

tiistai 8. syyskuuta 2020

Kirjoja, jotka olisi parempi jättää kirjoittamatta

Tässä listaa kirjoista, joita kenenkään ei kannata ryhtyä kirjoittelemaan. Saa nähdä onko listasta mitään hyötyä vai kirjoittaako joku nämäkin. Kyse on kotimaisista lukuromaaneista, sivumäärä 500+. Liitän otsikon oheen lyhyen kuvauksen romaanien sisällöstä.

Transmissio. Lähetystyöstä haaveileva pastori koettaa auttaa ihmisiä Transnistrian orjamarkkinoilla. Pastori tulee kumminkin hyljeksityksi eivätkä ihmisiä kauppaavat julmurit kohtele häntä mielin kielin. Pastori pakataan rahtilaivaan, joka kuljettaa hänet Etelä-Afrikkaan. Siellä hän kokeilee perustaa transsendentaalisen hammashoitoklinikka Edenin, jossa ikenet saatetaan kuntoon myönteisen ajattelun voimalla sekä hedelmiä popsimalla. Paikalliset poppamiehet katsovat pastorin tunkeutuvan reviirilleen ja ajavat hänet Transvaalista länteen. Köyhän kansanosan keskuudessa pastori löytää tehtävänsä, samoin kuin etsintänsä alkulähteen. Kirjalle lupaillaan jatko-osaa nimeltä ”Mangustia maistellessa”.
Etäisyyksien äärillä. Suuren suomalaisen ajattelijan romaanissa käydään ajattelemassa Lapin erämaissa, Itämeren tyrskyissä ja muutamissa taidenäyttelyissä. Sisävesillä liikutaan kaikkina vuodenaikoina, sanottavaa löytyy pilkkimisestä, retkiluistelusta, soutamisesta ja huopaamisesta. Kirja käynnistyy sumuiselta peltotieltä ja aikamoiseen sumuun jäädään pitkin matkaa muutoinkin. Tämän fiktiivisen ajatuksenvirtaromaanin kantavana tekijänä toimii kuuluvuus. Hyväkään radio ei riitä, jos vastaanottokyky ei jekkase.
Macron ja Merkel peittoa jatkamassa. Erottamattomat ystävykset Macron ja Merkel yrittävät jatkaa peittoa etelän puolelle, vaikka siellä on muutenkin lämpimämpi. Apuun saapuvat pohjolasta Pekka ja Pätkä, jotka ensitöikseen kääntävät peiton niin, että lämpimämpi puoli on pohjoiseen päin ja vasta sitten leikkaavat pohjoisen puolelta kyynärän verran kangasta pois jatkaakseen sillä eteläpäätyä. Saamme nauraa monet naurut näitten ystävysten touhuja seuratessamme tässä humoristiseksi tarkoitetussa, mutta yhteiskuntien rakenteita syvästi rokottavassa velmuiluromaanissa.
Karanteenirannikko. Seikkailukirjallisuuden kultakausien perinteitä jatkavassa ja toisaalta niitä mennen tullen rikkovassa pikareskiromaanissa merirosvokapteeni kuulee kulta-aarteesta, joka on kätketty kapealle hietaniemelle maailman matalimman pilvenpiirtäjän juureen. Niemi sijaitsee karanteenialueella, mutta kapteenia se ei hidasta, sillä hän on työskennellyt käytettyjen autojen myyjänä ja tuntee sopimustekstien kiemurat vakuutuksista ja takuista. Eipä aikaakaan kun kapteenin melkein merikelpoinen alus suuntaa kokka kohisten kohti Karanteenirannikkoa.
Laatta rinnuksilla. Koskettava romaani pureutuu koti-isien arkeen. Lapsilla on koliikki ja laatta lentää kaaressa röyhtäyttäjän rinnuksille. Isät kamppailevat ehtyvin voimin lastensa puolesta. Riittävätkö resurssit? Kuka pesisi isien pukluiset paidat? Murtuuko selkäranka, kun koliikki kestääkin neljä kuukautta lupaillun kolmen kuukauden sijasta? Romaani isistä baby-bluesin kourissa.
Älä haro partaasi tv:ssä!” Vanhempi tapakasvattaja on kouluttanut useita sukupolvia eurooppalaisessa käytöskoulussaan. Kun hänet satunnaisessa yhteydessä kutsutaan vanhaan kotimaahansa, hänet istutetaan myös tv-haastatteluun, jonka koko kansa näkee suorana lähetyksenä. Unohtuvatko omat opit, kun vastapäätä istahtaa hehkeä juontaja piikkikorkoineen.
Taistelevien valtioiden kausi. Valtiotieteen opiskelija hurahtaa kiinalaisen Sun Tzun teokseen ”Sodankäynnin taito”. Hän näkee kaikkialla ulkovaltojen juonikkaita interventioyrityksiä ja keisarillisten hovimiesten niskalettejä. Isänmaallinen nuorukainen tekee voitavansa ja vähän enemmänkin estääkseen sodan syttymisen. Tulisiko hänen päivitellä vain omiaan vai ovatko hänen päivänsä jo luetut jossakin toisaalla? Kirjan nimi liittyy Kiinan historiaan kuten muutama muukin ilmiö näinä päivinä.
Bride Belarus 2020. Vitsebsk, Valko-Venäjä, lokakuun lopulla 2020. Tuntematon Chagallin maalaus ”Kaksi morsmaikkua” löytyy navetan vinniltä, jossa se on toiminut pakkassuojana ilmanvaihtokanavan edessä vuosikymmeniä. Teos kuvaa kahta Vitebskin yllä lentelevää morsianta, jotka näyttävät laulavan säestäjänään viulua soittava kukko. Kestääkö valkovenäläinen sielu tätä morseinten välistä rakkautta? Musertuuko koko partisaanivaltio tähän paljastukseen? Joutuvatko Lukashenka ja jääkiekkokisat eläkeputkeen? Vai kasvattavatko Valko-Venäjän naiset itselleen siivet ja nousevat lopultakin lentoon?
Turvaväli 500 metriä. Nuorehko keski-ikäinen nainen saa perinnön ja muuttaa maalle erakoituakseen ja kasvattaakseen lampaita. Hän rajaa lampaitten laitumeksi laajan alueen, jonka aitaa korkealla susiaidalla. Ahmaa aita ei kumminkaan pidättele. Nainen kutsuu paikalle krouvinpuoleisen petoasiantuntijan. Kumpiko perii maistuvamman saaliin: petomies vai ahma? Vai terottavatko lampaat hampaansa?

8 kommenttia:

  1. Ei helekkeri, aamun parraat naurut ja jos tuommoset julukastaan, niin luven.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuossa pari semmosta joita voisin minäkii lukasta, mutta ehkä ne on parempia näin mainoksina.

      Poista
  2. JuuriKIN näin! Alahan kirjoittaa Tahaton, vaikka ensksi tuosta maanläheisestä Laatta rinnuksilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin säästää Suomen kirjastoja. Niissä on niin paljon kirjoja, että ovat ihmeissään mihin ne saisi sopimaan, jos ei kerran paalaimeen.

      Meidän lapsilla oli molemmilla neljän kuukauden pituinen koliikki, jonka arvelen johtuneen siitä, että kiltisti noudatimme neuvoloitten antamaa ohjeistusta myöhäisestä kiinteään ravintoon siirtymisestä. Sitten kun kiinteään ravintoon siirryttiin (puoli teelusikallista päivässä aluksi), koliikki helpotti kummallakin. Siinä vaiheessa minä olin isänä aivan sippi neljä kuukautta kestäneestä rääkymisestä, jolle saatoin antaa vain hyssytteluapua. En ala repiä pumppua rinnastani. Voi sillä silti vähän vitsailla.

      Poista
  3. Kyllä näin hyvistä vinkeistä aika moni saa nyt uutta vauhtia koneeseen, valitettavasti pelkosi saattaa toteutua. Ainakin voit sitten penätä tekijänoikeuksia, jos et ala ite.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kolme viimeistä voisivat jotenkin kiinnostaa lukijana. Tosin ihan viimeisin luultavasti jonkun maisteriskirjailijan masiinassa latistuisi moneen suuntaan avautuvaksi autioituvien seutujen ja sitä tehen sitten myös Suomen allegoriaksi, jossa ihmisen ja luonnon rinnakkainelo tulisi niin tehokkaasti pureskelluksi, että maku menisi vuosikausiksi. Belarus Bride on lähinnä löysää heittoa muistuttava kannanotto pienen kansan kouristuksiin. Chagallin taiteen kytkeminen siihen olisi tietysti plussaa, joskin aika helppoa sellaista. Taistelevien valtioden kausi voisi olla eniten minun makuuni. Siinä kompastuskivenä olisi varmaan liika pituus, joka saisi kirjoittajan sekoittamaan turhan laajoja ja hajanaisia aihelmia ytimeltään melko suppeaan tarinaan.

      Poista
  4. Huumorinkukka rehottaa taas Kuopion takana. Muistuu elävästi mieleen menneet vastaavat kirjanlievepostauksesi. Olet tämän genren ehdoton mestari tässä maassa!

    Lukisin mielelläni Transmission (mielenkiintoista paikanvaihtoa, villi-ihmisiä idässä ja etelässä, pastori-tematiikkaa), Laattaa rinnuksilla (aktuellia vauva-asiaa, onnelliset vanhemmat kaikesta huolimatta uupumuksen partaalla) ja Turvavälin (kuka saalistaa ketä). Sun Tzun mainitsevat kaikki älyköt (Clausewitz on myös hyvä) ja aktuellin Valko-Venäjänkin olet saanut romaaneihisi upotettua kivan taide-ja puppelitematiikan kautta. Milloin tartut pännään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo pikku vitsit edustavat keskittymiskykyni huipputuotteita. En minä jaksa kirjoittaa kunnon novelliakaan. Se menee aina siihen, että pitää kirjoittaa valmiiksi saman päivän aikana, niin pääsee lukemaan vaimolle. Keskittymiskyvyn puutteesta johtuen ei lukeminenkaan meinaa aina sujua. Luen vain riittävän lyhyttä tekstiä. Ja sekin meinaa uuvuttaa. Clausewitzizzä voisi piillä oma vitsinsä. Ehkä sitten kuukauden kuluttua koetan lainata sen.
      Valko-Venäjä lähti liikkeelle tuosta eläkeputkesta. Tekisivät Sashan kanssa sellaisen diilin, että saa olla pressana niin kauan, jotta jääkiekkokisat voidaan järjestää ja hän saa olla siellä pomona. Kuukausi kisojen jälkeen sitten uudet vaalit ja riittävä koskemattomuus syrjään vetäytyvälle pressalle.

      Poista