Andreas Staikos: Herkullisia suhteita

Kreikkalainen Andreas Staikos (s. 1944) kirjoitti vuonna 1997 julkaistun pienoisromaanin, jonka kreikankielistä nimeä en yritä kirjoittaa tähän. Marja Suominen suomensi romaanin vuonna 2000 nimellä Herkullisia suhteita.

Romaanissa kuvataan kahta miestä nimeltä Dimitris ja Damoklis. Tai oikeammin siinä kuvataan sitä miten he valmistavat ruokaa rakastamalleen naiselle. Kumpikin on rakastunut naiseen nimeltä Nana. Jo romaanin alkuvaiheissa käy ilmi, että kyseessä on sama Nana. Lisäksi Dimitris ja Damoklis ovat seinänaapureita. Ja kaiken huipuksi Nana ei voi valita kumpaakaan heistä, sillä hän on naimisissa. Mutta ruokia miehet valmistavat ja saavat Nanalta myös lempeä, kummankin miehen suhde on sikäli ihan balanssissa. Itse asiassa miehet eivät edes tajua, miten onnekkaita he ovat, kun saavat viettää poikamieselämää ja lempiä rakastamaansa naista mielin määrin. Mutta he eivät olekaan pelimiehiä toisin kuin Nana. He ovat vain miehiä.

Romaani on rakennettu siten, että kussakin luvussa kuvataan vuoroin Dimitrisin vuoroin Damoklisin ruuanvalmistusta. Luvun lopussa esitetään ohjeet kunkin tarjotun ruokalajin valmistamiseksi. Ruokalajit on tietenkin valittu kuvastamaan romaanin tapahtumien etenemistä. Aluksi on tarjolla alkupaloja, sitten jokseenkin eroottiselta kuulostavaa merisiilisalaattia, sitten lammasta ja mustasukkaisuuden yllättäessä sisälmyskeittoa. Kreikkalaista horiatiki-salaattia ei sentään esitellä, kun meilläkin jo se osataan. Sitä paitsi monessa suhteessa kreikkalainen ruuanvalmistus ei vaikuta erityisen paljon poikkeavan siitä miten meidän kotona ruokia laitellaan. Aika paljon käytetään kypsennystä vesihauteessa, jossa on tilkka öljyä tai kuten kaalikääryleitten ohjeessa aivan oikein sanotaan – lihalientä.

Alkuvaiheessa kiinnitin huomiota siihen, että ensin valmistuksessa pidettiin tarkka huoli siitä, ettei eri ruoka-aineita kypsennetä samassa kattilassa ja sitten ne kumminkin huiskaistiin lopuksi yhteen loppukypsennystä varten. Joissakin ohjeissa käyttäisin yksinkertaistusta, mikä johtunee siitä, että ruoka ei ole minulle niin kovin tärkeä asia. Jotkut ohjeet muuten ovat niin suuritöisiä ja aikaa vieviä, että ehdin miettiä kuvatunkaltaisen ruuanvalmistuksen suhdetta Kreikan tuottavuusongelmiin.

Romaanissa on ihan kiva tarina eikä eroottinen viritys purkaudu poikamaiseksi elosteluksi. Siinä mennään siroa sirtakia tarkoin askelkuvioin ja lopuksi Nana nuolee soreat sormensa. Ruuanvalmistusohjeitten vuoksi kirjasta voi hyvinkin löytää vinkkejä uudenlaisia ruokakokeiluita halutessaan.

Kirjassa on 103 sivua ja sen lukemiseen kului minulta viitisen päivää.