Kuvassa kilometrin päässä sijaitsevan ABC:n valot, joita erehdyin luulemaan revontuliksi. |
Suomen
tunnetuin ufojen tutkija lienee ollut Tapani Kuningas (1945 –
2009). Luin hänen kirjoittamansa teoksen UFOja Suomen taivaalla.
Vuonna 1970 ilmestyneessä kirjassa Kuningas tuo esiin aineistoa,
jossa Suomen kansa kertoo kohtaamisistaan tuntemattomien lentävien
esineitten ja humanoidien kanssa.
Kuninkaan
lähestymistapa on varsin asiallinen. Hän esittää
laajan joukon ufoilmiöitä kohdanneitten kertomuksia ja
Matias Päätalon näitten kertomusten pohjalta laatimia
selventäviä piirroksia. Sen lisäksi kirjaa varten on
laadittu Suomen UFO-tutkimuksen standardilomakkeita hyödyntäen
tehty, 70 havainnoitsijaa käsittävä tutkimus
suomalaisten ufohavaintojen erityispiirteistä. Kaavakuvat ja
prosentit kertovat lukijalle milloin ja missä ufoja Suomessa
nähdään, millaisia ufot ovat ja mitkä ovat
niitten tarkkailijaan aiheuttamat vaikutukset. Lopussa Kuningas
pohdiskelee suomalaisten suhtautumista ufoihin reilulle 800:lle
ihmiselle suoritetun kyselyn perusteella sekä tarkastellen
aihetta käsittelevää lehtikirjoittelua. Aivan
ilmeisesti juuri 1960-luvulla oli suomalaisten asenteissa tapahtunut
myönteistä kehitystä ufoilmiöitä kohtaan.
Kuninkaan mielestä sama kehitys oli havaittavissa myös
Yhdysvalloissa.
Useampaan
otteeseen kirjan sivuilla toistuvat ufoilmiöitä kokeneitten
pelot siitä miten he leimautuisivat, jos kertoisivat
kokemastaan. Monet asiasta kirjaa varten kertoneet ovat pitäneet
kokemuksensa omana tietonaan vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.
Monille ufoja havainneille nämä kokemukset saattavat jäädä
kiusallisiksi muistoiksi, joista on vaikea vapautua, kun ei niistä
uskalla kenellekään kertoa. Kuningas tietää,
miten helppo ufoista on laskea leikkiä, miten helppoa
ulkopuolisen on kieltää kaikki tapahtunut järjenvastaisena.
Hänen myötätuntonsa ufoja nähneitä kohtaan
selittyy viimeistään, kun hän kertoo omien
perheenjäsentensä tavanneen humanoidin mustikkametsässä.
Toinen
yleinen piirre ufoilmiöihin suhtautumisessa on niitten
selittäminen luonnonilmiöiksi kuten heijastuksiksi,
pallosalamoiksi, linnuiksi, lentokoneiksi, säähavaintopalloiksi
tai sitten vain havainnoitsijan oman mielikuvituksen tuotteiksi –
mitä ne varmaan usein ovatkin.
En
muistanut kuulleeni viime vuosina ufohavainnoista, joten etsiskelin
aiheesta tietoa netistä. Näköjään Ylen
uutisissa on ollut vuonna 2011 juttua ufoista otetuista valokuvista
ja arvelusta että puolustusvoimat salailisi tietoonsa tulleita
ufohavaintoja. Samassa yhteydessä löysin Elävästä
arkistosta vuonna 1984 valmistuneen keskusteluohjelman Mystinen
ilta televisiossa. Siinä on mukana myös Tapani
Kuningas. Hänen lisäkseen eräänä
keskustelijana on mukana kirkkoherra Voitto Viro, joka toteaa
näin:”Tässä vuosikymmenten varrella on tullut
havainneeksi, että ei olekaan olemassa mitään muuta
kuin mystiikkaa – kaikki on ihmettä.” Kuninkaan
ufokirjan loppupuolella kerrotaan humanoideja useampaan otteeseen
tavanneesta miehestä ja hänen keskusteluistaan humanoidin
kanssa. Kun mies oli kysynyt mistä humanoidit oikein tulevat,
hänelle oli vastattu: ”Me tulemme kaikkialta.”
Kirjassa
on noin 170 sivua ja lueskelin sitä noin viikon. Kirja oli
sopivaa kesälukemista. Se toi mieleeni 1970-luvun alun ja sen
aikaisen ajanvietelehdistön jutut maapallolle ilmaantuneista
avaruuden olioista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti