Toiskieliset Asterixit

Lukaisin pari toiskielistä Asterix-sarjakuva-albumia. Ymmärsin mitä ymmärsin, ymmärtäähän tuon. Ainakin kattelin kuvat. Nämä Asterixit ovat tyttäreni tuomia tuliaisia Euroopasta, siitä läntisestä keski-Euroopasta, jossa en itse ole koskaan käynytkään. Kerron jotain hauskaa kummastakin sarjakuvasta.

Asterix apud Helvetios. Alkuteos Astérix chez les Helvètes, vuodelta 1970. Teksti René Goscinny (1926 - 1977), kuvitus Albert Uderzo (1927 - 2020). Latinannoksen teki Carolus Rubricastellanus ja se ilmestyi vuonna 2010.

Kosken ole koskaan latinata lukenutkana, täytyi minun hyödyntää albumia tavaillessani mukaan liitettyä latina-saksa -sanastoa, josta siitäkään en läheskään kaikkea bonjannut. Mutta sai siitä apuja. Lisäksi olen joitakin vuosikymmeniä sitten lukenut kyseisen albumin ja muistin siitä joitakin kohtia, varsinkin fonduen syönnin orgioissa. Lukiossa luin ranskaa, siitä oli vähän jeesiä ja onhan latinan sanoja englannissakin ja aika monessa muussakin kielessä. Kuvat tietenkin ohjaavat sarjakuvan lukijaa. Ihan kaikkeen eivät nämä avut riitä, jotkin henkevät keskustelut jäivät avautumatta. Ehkä niin olisi käynyt muutenkin?

Pääosin sarjakuvassa lasketaan leikkiä Sveitsiin liittyvistä stereotypioista kuten siisteydestä, käkikelloista, maasta kongressien järjestäjänä, jodlauksesta, vuorikiipeilystä, jousiammunnasta ja kelkkailusta. Juustofonduen syönti vetää tältä osin pisimmän korren, se on kytketty orgioihin (albumissa bacchanalia) ja leipäpalansa pataan pudottajaa odottaa rapsakka ruumiinrangaistus, joka jäi mieleeni suomenkielisestä sarjakuvasta. Juhlitaan Geneven järven äärellä (Lacus Lemannus) ja sarjakuvassa todetaan että hotelleja löytää järven rannalta vieri vieressä. Asterix ja Obelix vierailevat Helvetiassa, koska kylän tietäjä (druidi) Panoramix tarvitsee alppitähden (Stella Alpina) valmistaakseen lääkkeen roomalaiselle reviisorille, joka on sairastunut (myrkytetty) matkallaan Rennesissä (Condate). Alppitähti, Edelweiss, on poimittu myös sarjakuvan suomenkieliseen nimeen Asterix ja alppikukka. Pystyihän tuon lukemaan, kun entuudestaan muisti asioita, mutta joutui kyllä jonkin verran omalla lingua francalla luistattamaan.

Asterix und Maestria. Alkuteos La rose et la glaive, vuodelta 1991. Kertomus ja kuvitus Uderzo. Saksannoksen teki Gudrun Penndorf M. A. ja se ilmestyi vuonna 1991.

Aluksi tuntui siltä, etten ollut tätä albumia koskaan lukenut enkä edes kuullut siitä, mutta loppua kohden alkoi tulla semmoinen muistuma, että olisikohan tämä julkaistu suomeksi joskus Ruutu -lehdessä jatkosarjana? Suomenkielinen nimi Ruusu ja miekka on suora suomennos alkuperäisestä nimestä.

Aiheena on naisten vapautuminen miesten vallan alta. Leikkiä lyödään naisten pukeutumisesta housuihin, tyttöjen ja poikain erilaisista leikeistä, naisten äänioikeudesta, koulutuksesta, muodista, jopa asepalveluksesta. Jälkimmäinen teema onkin tärkeä osa Caesarin juliaanisen juvelaa suunnitelmaa saada viimeinenkin gallialaiskylä alistettua valtaansa. Vanhastaan Asterix-sarjakuviin kuuluvana teemana on kylän bardin omaperäinen laulutyyli, joka karkottaa villisiatkin metsästä. Bardi toimii myös opettajana, naiset eivät ole enää tyytyväisiä hänen opetusmetoodeihinsa vaan kutsuvat suoraan Lutetiasta (Pariisi) naispuolisen opettajan, Maestrian. Hän pistää nopeasti koko kylän uuteen järjestykseen eli mullin mallin. Kylä ilman miehiä kokee lyhyen emansipaation hetkensä, kunnes Asterix ja Obelix joutuvat taas pelastamaan tilanteen.

Sarjakuvasaksa oli selvästi helpompaa luettavaa kuin sarjakuvalatina. Johtuu siitä, että luin aikoinaan pitkän saksan. Silti jäi ainakin X pro C (10 %) ymmärtämättä. Arvailin paikoitellen.

Molemmissa Asterixeissa on 48 sivua. Helvetiassa on kovat kannet ja selkämysteksti. Maestria on pehmytkantinen ja ilman selkämystekstiä. Helvetiaa lueksin perjantaista tiistaiaamuun, Maestrian tänään iltapäivällä.