Ketjukolaajan mätäkuun loppulitviikki

On se niinkin, että huonoillakin ajatuksilla on aikansa ja siten myös loppunsa. Julistan täten, että ketjukolaajan mätäkuu oli ja meni. Siskokset Sumeus ja Unhoitus ovat saaneet haltuunsa ketjukolaajan mätäkuun kaikkine oikeuksineen ja toivottavasti myös velvoitteineen sikäli kuin niitä ilmenee. Joku huonommalla huumorintajulla varustettu voi esittää asiaan eriävät väitteensä – sellainen kuuluu elämään – mutta notkeaksi minä kutsun sitä, joka tällaisen mielensä vesiesteen alittaa.

Nojaa, sanoi selkä. Kohdistan katseeni eteenpäin, se lienee viisainta. Häntäänsä jahtaamaan ryhtynyt koira saattaa helposti nirhaista omaa säärtään. Mätäkuun aikana haavat tahtovat märkiä, ne muuttuvat ilkeän näköisiksi ja alkavat haista. Paras siis lopettaa helteisen sään aikana. Kun lopettaa ajoissa, voi jatkaa tietyissä rajoissa, saattaisi tuntematon mätäkuun sananlasku toitottaa.

Siispä vilsa päähän ja menneisyyteen, ketjukolaajan mätäkuu! Aika aikaa kukin mätäkuu!