Pelekijan elekijat – osa 2: elonkuvaamot

Belgialainen Chantal Akerman (1950 – 2015) käsikirjoitti ja ohjasi vuonna 1975 valmistuneen belgialaisen elokuvan Jeanne Dielman, 23 quai du Commerce, 1080 Bruxelles. Suomeksi tuttavallisemmin Jeanne Dielman. Elokuva esitettiin teemakanavan Naisten maaliskuun merkeissä.

Nimiosaa, kotiäiti Jeannea näyttelee libanonilaissyntyinen Delphine Seyrig (1932 – 1990). Hän on erittäin viehättävä, elokuvan tekoaikaan 37-vuotias. Tuli katsellessa mieleen, että jos Jeannea esittäisi joku vähemmän viehättävä – vaikkapa minä! – jaksaisiko kukaan katsella viittä minuuttia kauempaa ruuanlaittoa ja keveitä kotoisia puuhia? Elokuva on naisen ohjaama, nainen on siinä pääosassa, mutta sen asetelma tukee hirveää stereotypiaa siitä, että kaunis on hyvä ja ruma on iljettävä. Maailma on tarvinnut emansipaatiota. Tietysti vuonna 1975 tämäkin on ollut ihan siedettävää. Nyt olisi rumansipaation vuoro!

Jeannen teini-ikäistä poikaa näyttelee Jan Decorte (s. 1950). Decorte oli siis elokuvan valmistumisaikaan 25-vuotias, ohjaajaa kuukauden vanhempi. Hieno suoritus, teinistä menee. Poika käy flaaminkielistä koulua, mutta opettelee ulkoa Baudelairen syksyistä runoa ranskaksi. Kotikielenä on ranska. Isä on kuollut. Äiti hoitelee kotia ja päivittäin säännöllisesti käyviä miesvieraita, setä/päivä. Aikuisen kokoinen poika ei muka tajua, miten perhe tulee toimeen. Naapurit olisivat jo aikoja sitten älynneet mistä miesvieraitten päiväkäynneissä on kyse. Pojan kysymykset isän ja äidin tapaamisesta ja seksiin liittyvistä asioista saavat Jeannen rutiinit sekaisin.

Elokuva kestää 201 minuuttia. Kameraa ei heilutella, se jätetään toisinaan päälle vaikka näyttelijät poistuvat kuvasta. Jeanne ei puhu paljon. Hänen tunteitaan voi katselija arvailla hänen käytöksestään ja vähän kerrassaan tapahtuvasta kontrollin säröilystä.

Martin McDonagh ohjasi ja käsikirjoitti vuonna 2008 valmistuneen englantilais-usalaisen elokuvan In Bruges, suomeksi Kukkoilijat. Pääosissa Colin Farrell, Brendan Gleeson ja Ralph Fiennes. Kaunista neitoa näyttelee ranskatar Clémence Poésy. Tärkeässä osassa Jordan Prentice.

Kyseessä on tarinaltaan ihan toimiva väkivalta&viihdesekoite (musta komedia), mutta en minä elokuvasta sen takia kirjoita. Minulle elokuvan tärkein täky on historiallinen ja hienosti säilynyt Bruggen kaupunki. Ekstrana blurayltä löytyvät mm. seuraavat lisukkeet: When In Bruges ja A Boat Trip Around Bruges, jotka täydentävät näkymiä. Ohjaaja McDonagh kuvailee Bruggea yhdeksi elokuvan päähahmoista.

Bruggesta tuli kaupunki vuonna 1128. Minun silmissäni historiallinen keskusta on komeesti keskiaikaisen näköinen. Se kuuluu UNESCOn maailmanperintölistalle. Kaupungin erikoisuutena vanhojen rakennusten lisäksi ovat kanavat, jotka saivat Baudelairenkin ajattelemaan Venetsiaa ja karnevaaleja. Elokuvassa kuvataan elokuvaa, jonka eräässä kohtauksessa jäljitellään Hieronymus Boschin maalausta, jossa kuvataan tuomiopäivää asiaankuuluvien asujen ja maskien kera. Kaupungissa on muuten begiinitalo, länsiflaamiksi 't Bagynof. Siellä toimii nykyisin benediktiiniluostari.

Olisi ihan kiva käydä Bruggessa. Mutta voihan sitä katsella kaupunkia elokuvasta.