Powered By Blogger

keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Sirkku Peltola: Pieni raha

Pitää äkkiä kirjoittaa tähän toinen teksti lukemastani kirjasta, ettei mene koko päivä Pölhö-Kustaalle.

Sirkku Peltola (s. 1960) kirjoitti vuonna 2009 valmistuneen näytelmän Pieni raha, alaotsikkona on vanhanaikainen näytelmä. Vaikea mennä sanomaan mikä siinä niin vanhanaikaista mahtaa olla, ainakaan Pölhö-Kustaata näytelmässä ei esiinny. Sen sijaan näytelmässä on päähahmona äitinsä kanssa elelevä aikamiespoika Jason, heikkolahjainen ja hyväntahtoinen. Äiti ja äidin naapuri Ilse ovat myös tärkeitä hahmoja, lisäksi toimintaa saavat aikaan nuoripari Mikki ja Vanessa. Heidän tarkoituksenaan on saada haltuunsa äidin Jasonille uskoma pankkikortti tunnuslukuineen.

Vuoropuhelu on pääosin lyhyttä, pitkiä yksinpuheluita ei ihmeemmin harrasteta. Jonkin verran laulua esitetään, karaokea näet. Tapahtumat sijoittuvat kolmeen paikkaan, Jasonin kotiin, puistoon ja kapakkaan. Vähäiset tapahtumapaikat rajaavat ihan kivasti näytelmää, kyseessä on aika tiivis asetelma, jossa toistolla, ellei peräti neuvojen jankuttamisella kerrotaan tilanteista omalla tavallansa. Kyse on siitä, että ikääntynyt äiti tarvitsee Jasonia käymään asioilla kylällä, mutta on aina epävarma siitä suoriutuuko poika tehtävistään ja tämä synnyttää jännitteen näytelmään.

Luettuna näytelmä ei oikein minua säväytä. Voipi olla, että esitys nähtynä saattaisi toimia paremmin. Ehkä tästä jotain elämänviisautta löytäisikin, mutta arvelenpa, ettei näytelmä siltä osin ole minulle ihan riittävän vanhanaikainen.

Kirjassa on 109 sivua. Näytelmä tuli luetuksi muutamassa tunnissa. Hyvää oli se, että tulin hakeneeksi liiteristä polttopuita ja laitoin tulet leivinuuniin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti