Inkeri Kilpinen (1926 – 2018) kirjoitti näytelmiä, joista olen nähnyt ainakin näytelmän Tuntematon potilas. Se on kuvattu mustavalkoisena tv-näytelmäksi joskus, muistelen että pääosassa olisi ollut Nils Brandt. Luultavasti olen nähnyt näistäkin nyt lukemistani näytelmistä tv:stä ainakin lotta-näytelmän, ehkä Ryti-näytelmänkin.
Lukemassani kirjassa Kaksi näytelmää Suomen kohtalon vuosilta on mukana näytelmät Rakas lotta, ensiesitys vuonna 1990 Lappeenrannan kaupunginteatterissa, ja Risto Rytin tuomio, ensiesitys vuonna 1996 MTV3-kanavalla. Alussa Inkeri Kilpinen kertoo näytelmien ensiesityksistä ja kummankin näytelmän lopuksi on lehdistöarvioita.
Rakas lotta. Näytelmään on rakennettu kehyskertomus. Alussa nuori neitonen sanotaanko vaikka näytelmän ensiesityksen aikoina pohtii tulevaisuuttaan, kun mummo näyttää hänelle sattumalta vanhan lottapukunsa, jonka on tuonut alas ullakolta. Mummo kertoo lapsenlapselle lottakomennuksensa tarinan, joka sisältää paitsi kovaa työtä kenttäsairaalassa ja järkyttäviä kokemuksia haavoittuneista huolehdittaessa, mutta myös lottasiskojen keskinäistä toveruutta ja kun hyvempi näytelmä on kyseessä, tietysti osansa saa rakkauskin. Lottia on näytelmässä kolme, kaksi hämäläistä ja yksi karjalainen evakko. Murteet ovat mukana tuoden oman lisänsä todenmukaisuuteen.
Tässä näytelmässä ei käsitellä lottien osuutta valtakunnan tasolla, lottien työ tuodaan esiin todellakin lattiatasolta käsin – lattioitten kuuraaminen on sairaalassa tärkeä tehtävä. Näytelmän lopussa on Jorma Järven kirjoitus, jossa hän tuo esiin sen, miten naiset ovat erilaisissa huoltotehtävissä voineet tehdä ison työmäärän vapauttaen miehiä niihin tehtäviin, joihin heidät on tuohon maailmanaikaan katsottu soveliaammiksi. Lottia on palveluksessa ollut niin kotirintamalla kuin rintamakomennuksella. Rintamalottina palveli kuulemma jatkosodan aikana noin 12000 - 25000 kerrallansa tilanteen vaikeudesta riippuen. Sotien loputtua Lottajärjestö lakkautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta.
Risto Rytin tuomio. Lienen tämänkin joskus katsellut tv:stä. Joka tapauksessa näytelmänä kyseessä on melkeinpä monologi, jossa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kymmenen vuoden kuritushuonetuomion saanut presidentti Risto Ryti käy läpi sotiin johtaneita tapahtumia, mm. sitä oliko Suomi harkinnut hyökkäävänsä Neuvostoliittoon, kuten Neuvostoliiton taholta väitettiin. Rytin mielestä Suomelle tuli yllätyksenä sekä talvisodan että jatkosodan syttyminen. Jatkosodan osalta muistelen, että Suomi oli tehnyt ennen jatkosotaa Saksan kanssa ns. kauttakulkusopimuksen, joka laveni lopulta siten, että jopa suomalainen ministerikin olisi huomauttanut pohjois-Suomen olevan saksalaisten miehittämä. On erittäin epätodennäköistä, etteikö Ryti olisi tätä tiennyt. Kun Hitlerin hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi, oli kaiketi jo sovittu, että Saksa hyökkää pohjoisen Suomen kautta ja Suomi itse etelämpää. Oliko Ryti sitten johonkin syyllinen, tuskinpa oli, hän teki sen mitä tehtävissä oli ja vieläpä oikein tyylikkäästi.
Kilpisen näytelmä ei varsinaisesti tuo kovin paljoa uutta Rytin kuvaan. On sentään mielenkiintoista miten hän ajattelee niukkoja vierailuaikoja ja antaa kirjeitse kotiväelle ohjeita polttopuitten hommaamisessa ja vastaavissa. Näytelmä on hyvin lyhyt, Ryti ihmisenä jää virallisen Rytin varjoon.
Lotta-näytelmässä on n. 90 sivua, sen lukaisin aamupäivällä. Sitten käytiin vähän kylillä. Ryti-näytelmän lukaisin iltapäivällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti